Minkälaisista asioista olet saanut karenssia te-toimistosta?
Kun järkevää työtä ei riitä kaikille, karensseja taidetaan käyttää ahkerasti?
Kommentit (5)
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 17:24"]
Jouduin nuorena kusetuksen uhriksi. En ollut päässyt hakemaani koulutukseen, joten eikun työkkäriin ja etsimään kurssia, ikäni vuoksi oli pakko jotain tehdäkin. En lämmennyt ajatukselle jostain nuorisokurssista, jossa ei ollut mitään kantavaa ajatusta edes, mutta työkkärin virkailija pakkomyi kurssia minulle ja sanoi, että "täällä voi harjoitella myös tulevia opintojasi ajatellen, siellä on tietokoneita". Naiivi kun olin, menin lankaan ja laitoin nimen alle (suostuin 6kk kurssiin).
Järkytys oli aika suuri, kun kurssi alkoi: teollisuusalueella sijaitseva "luokkahuone" varastoineen, tietokoneita oli YKSI ja sekin mallia 80-luvun MikroMikko. :O Ohjaaja nauroi minulle, kun kysyin voiko sillä opetella graafista suunnittelua tai kuvien muokkausta: "tällä voi ompelukuvia katsella ja tulostaa, ei paljon muuta". Viikon istuin vastentahtoisesti askartelemassa postikortteja ja tekemässä batiikkikangasta, sitten riitti. Marssin työkkäriin ja vaadin saada tavata ihmisen, joka kurssia markkinoi minulle. Tapasinkin hänet pikaisesti ja hän vaan hymähteli, että ehkä hänen tietonsa paikasta eivät sitten ole ajantasalla, "mutta nyt olet siellä sen 6kk TAI SAAT KARENSSIN".
Karenssi tuli, vieläpä sellainen joka ei kulunut pois päivääkään vaikka olin myöhemmin vuosia pois työkkärin listoilta. Kun sitten aikuisena ilmottauduin työttömäksi toimistoon, siellä ihmeteltiin 8 vuotta vanhaa karenssia: "joo mutta tätä ei saa poiskaan eli me ei voida maksaa sulle euroakaan, mee sossuun".
Mitä selkeää haittaa kurssista oli sinulle? Mieluummin lusmuilit kotona kuin menit kurssille joskus 1990-luvulla.
Helpoin tapa on kieltäytyä palvelusta eli todeta, että ei mene valmennukseen, työkokeiluun jne. vaan haluaa ainoastaan rahaa.
3, haista paska.
Ei ollut 90-luku.
En lusmuillut, työllistyin pian tuon episodin jälkeen.
Ei kukaan täysijärkinen jaksa 6kk putkeen istua jossain varastossa askartelemassa postikortteja 6 tuntia päivässä 5 päivää viikossa ilman mitään tavoitteita.
Olet joku vanha akka, jonka pitää päästä kommentoimaan jokaiselle työttömälle nuorelle.
Ei noista kursseista kenellekään yksilölle ole mitään pahaa, mutta ongelma on siinä, että yhteiskunta maksaa ISOT raha noiden järjestäjille...!
Samalla rahalla voitaisiin luoda kursseja, joista olisi oikeasti hyötyä työttömille. Onhan noista joskus juttuakin ollut, kuinka paljon rahaa kursseja järjestävät tahot saavat, se on aivan "korruptoitunutta" touhua.
Järjestetään juurikin joku ATK- tai vastaava kurssi, joka kestää X kuukautta. Usein se "opetus" on sitä, että jaetaan monistetaan ja käsketään opiskella. Yhdellä autonkorjaajakurssilla ei kukaan valvonut sitä oliko joku paikalla vai ei, lähinnä kurssilaisten toivottiin olevan poissa =vähemmän hommia kurssin pitäjille.
Nuo rahat voisi ohjata esim. siihen, että järjestetään sellaista koulutusa josta oikeasti poikii töitä, esim. yhteistyössä firmojen kanssa tmv. Niin ja meinasi unohtua, "parasta" noissa on myös se, että kurssien kautta kaupat ymv. saavat ilmaista työvoimaa, jotka tekevät hommia ihan siinä missä aktuisetkin, eivät ole "harkkareina".
Jouduin nuorena kusetuksen uhriksi. En ollut päässyt hakemaani koulutukseen, joten eikun työkkäriin ja etsimään kurssia, ikäni vuoksi oli pakko jotain tehdäkin. En lämmennyt ajatukselle jostain nuorisokurssista, jossa ei ollut mitään kantavaa ajatusta edes, mutta työkkärin virkailija pakkomyi kurssia minulle ja sanoi, että "täällä voi harjoitella myös tulevia opintojasi ajatellen, siellä on tietokoneita". Naiivi kun olin, menin lankaan ja laitoin nimen alle (suostuin 6kk kurssiin).
Järkytys oli aika suuri, kun kurssi alkoi: teollisuusalueella sijaitseva "luokkahuone" varastoineen, tietokoneita oli YKSI ja sekin mallia 80-luvun MikroMikko. :O Ohjaaja nauroi minulle, kun kysyin voiko sillä opetella graafista suunnittelua tai kuvien muokkausta: "tällä voi ompelukuvia katsella ja tulostaa, ei paljon muuta". Viikon istuin vastentahtoisesti askartelemassa postikortteja ja tekemässä batiikkikangasta, sitten riitti. Marssin työkkäriin ja vaadin saada tavata ihmisen, joka kurssia markkinoi minulle. Tapasinkin hänet pikaisesti ja hän vaan hymähteli, että ehkä hänen tietonsa paikasta eivät sitten ole ajantasalla, "mutta nyt olet siellä sen 6kk TAI SAAT KARENSSIN".
Karenssi tuli, vieläpä sellainen joka ei kulunut pois päivääkään vaikka olin myöhemmin vuosia pois työkkärin listoilta. Kun sitten aikuisena ilmottauduin työttömäksi toimistoon, siellä ihmeteltiin 8 vuotta vanhaa karenssia: "joo mutta tätä ei saa poiskaan eli me ei voida maksaa sulle euroakaan, mee sossuun".