Lue keskustelun säännöt.
Kumpaako pitäisit tärkeämpänä nuoren elämässä? Kaverit vai koulumenestys? ov
20.02.2014 |
Tyttöni 13v kaverimenneisyys on surkea, tyttö on syrjitty ja koulukiusattu jo kolmannelta luokalta lähtien, kavereita ei koulussa ole ollut. Vapaa-ajalla kaveripiiri muodostunut "vain"serkuista, joiden luona vierailee toisessa kaupungissa silloin tällöin. Koulumenestys loistavaa, kokeista kymppejä ysien perään ja opiskelu helppoa.
Nyt yläkoulussa tyttö on vihdoin saanut kavereita. Koulu maistuu ja tyttö iloinen kuin mikä. Jopa koulun "suosituin poika" 14v on ottanut tyttöni kaveripiiriinsä (ja kiltti, suosittu poika on, tiedän tapauksen).
Nyt tytön koenumerot on laskeneet kuitenkin muutaman viime kokeen aikana 9-10:stä 7-8:iin.
Tiedän, että näin käy monesti murrosiän kynnyksellä ja yläkouluun siirryttäessä, mutta jotenkin olen niin tyytyväinen siitä, että tyttö on saanut ihan oikean, turvallisen, mukavan sosiaalisen elämän mikä vie energiaa kouluhommista.
Toisaalta taas ärsyttää, että loistava koulumenestys kärsii kaverien takia.
Mikä tässä olisi nyt se oikea tie? Tyttö siis ei kuleskele kavereidensa kanssa tuolla kaupungilla, vaan netissä ja puhelimessa juttelee tuossa vieressä ja välitunnilla seurustelee kavereiden kanssa läksyjen lukemisen sijaan.
Varmaan sekava sepustus, mutta koettakaa jotain saada selvää ja kommentoida.
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 21:24"]
Menestys kaveripiirissä on tärkeämpää kuin koulumenestys. Iloitse tyttäresi kanssa kavereista ja tue häntä siinä sivussa korottamaan kouluarvosanoja hippusen. 8 ja vähän yli on oikein hyvä todistus, joka mahdollistaa menestyksen myöhemmissä opinnoissa.
[/quote]
Juuri näin! Sinä sen sanoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juteltiin tänään tytön kanssa ihan leppoisasti ja rakentavasti.
Kerroin miten minua häiritsee ja haittaa koenumeroiden lasku häränhännän lailla ja varsinkin kun tiedän tytön pystyvän parempaan. Samalla kerroin miten kivi on vierähtänyt sydämeltä, kun tyttö on saanut kavereita ja tuntee olonsa mukavaksi koulussa, että hänestä on tullut ihan selvästi onnellinen taas.
Tyttö kertoi numeroiden laskun vaivaavan myös häntä itseään, oli jo luvannut itselleen tsempata parhaimpaansa taas ja nostaa numeronsa entiselle tasolle.
Tytön numerot eivät ole siis minun vaatimuksiani, ne on tulleet tähänkin asti ihan tytön omalla tahdolla ja ahkeruudella. Tyttö kertoi, että elämä on jotenkin mullistunut kun kaikki vetää häntä eri suuntiin (kaverit) toisin kuin ennen..kun kavereita ei ollut ja oli aikaa lukea.
Mutta joka tapauksessa, hyvin nyt on asiat, tytöllä ihan samat mietteet ollut kuin minulla olleet viime aikoina ja selvät tavoitteet taas koulunkäyntiin ihan itse asetellut.. =)
-ap
[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2014 klo 01:39"]
Molempia tarvitaan, mutta pelkällä sosiaalisuudella ei työpaikkoja saada, ainakaan hyviä.
[/quote]Nimenomaan molempia tarvitaan. Pitää siis kehittää sitä mitä ei vielä ole, ennenkuin on liian myöhäistä.
Koulumenestyksen suhteen ei koskaan ole liian myöhäistä, sosiaalisten taitojen kannalta niin käy jo ennen lukioikää, eikä asialle sen jälkeen voi enää yhtään mitään. Ei kukaan täysikäinen ryhdy kaveriksi sellaiselle ikäiselleen, jonka sosiaaliset taidot ovat huonompia kuin 10 vuotiailla keskimäärin. Peli on siinä vaiheessa täysin menetetty ja syrjäytyminen jo väistämätöntä.
Ikäluokkansa kehityksestä ei ole varaa jäädäjälkeen, ja sosiaaliset perustaidot kuuluvat alle 12 vuotiaina opeteltaviin.
[/quote]
Nyt jotain lähteitä näille väitteille, ettei kavereita muka koskaan voi enää saada, jos niitä ei ole peruskouluiässä ollut? Kaverisuhteet toki vaikuttavat sosiaalisiin taitoihin, mutta kyllä ne taidot muutenkin kehittyvät, ellei sitten tosiaan ole aivan eristyksissä kotikoulussa ilman mitään kontakteja muihin lapsiin. Ja toisekseen, sosiaalisia taitoja on mahdollista kehittää myös aikuisiällä ihan tietoisesti.
Usein tietysti käy niin, että jos lapsena tottuu olemaan ilman kavereita, niin ei niitä sitten myöhemminkään koe tarvitsevansa niin paljon kuin ihmiset keskimäärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kavereita olisi jotenkin mahdotonta saada ensimmäisen kerran vasta peruskoulun jälkeen.
Ei kai se arvosanojen lasku välttämättä johdu pelkästään siitä, että viettää enemmän aikaa kaverien kanssa? Luulisin, että on aika yleistäkin, että yläasteella arvosanat hieman laskevat, kun opiskeltavat asiat vaikeutuvat, ja nuorilta odotetaan enemmän kun heitä ei enää pidetä samalla tavalla lapsina kuin ala-asteella.
Hyvä, että tyttö on saanut kavereita. :) Ihmissuhteet ovat tärkeitä kaikenikäisille!
Molemmat on tärkeitä. Mulla on ollu aina keskiverto koulumenestys ja keskivertoja kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on ollu työnhaussa paljon suurempi etu että on paljon kavereita kun arvosanat.
Jos katsotaan niitä, jotka ovat kaikkein menestyneimpiä työelämässä, niin he eivät todellakaan ole niitä, joilla oli parhaat arvosanat koulussa/opinnoissaan. Ei tietenkään ole hyväksi tulevaisuuden kannalta, että arvosanat ovat surkeat, mutta ei niistä kympin oppilaista useinkaan tule niitä parhaiten tienaavia, vaan nimenomaan niistä, joilla on suhteita ja sosiaalisia taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverit ovat ehdottomasti tärkeämpi asia. On huolestuttavaa, jos lapsella ei ole yhtään ikäistään kaveria. Kouluarvosanoja ehtii myöhemmin parannella vaikka 10-luokalla.
Täytyy saada balanssiin. Lukiossa alkaa helpottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opo kommentoi:
Tämän päivän työmarkkinoilla sosiaaliset taidot ja sosiaaliset suhteet ovat oikeasti todella tärkeitä. Työpaikan saa se "hyvä tyyppi", jolla toki pitää olla myös alalle vaadittava koulutus ja mielellään myös työkokemusta.
Numeroiden pudotus on kuitenkin melko raju! Itse pitäisin vakavan keskustelun nuoren (ja tarvittaessa vaikka opon) kanssa: mihin nuori tulevaisuudessa haluaa ja millaisia numeroita sinne vaaditaan? Paikkakunnasta riippuen lukioon vaadittava keskiarvo lienee n. 7-9 välillä - mitä se on teidän paikkakunnallanne? Itse äitinä vaatisin älykkäältä nuorelta sellaisen tason säilyttämistä, että lukio ei karsiudu vaihtoehtojen joukosta - jos numerot ovat aiemmin olleet 9-10, niin esim. keskiarvon pitäminen 8,0 paremmalla puolella ei liene liikaa vaadittu, sinne mahtuu joku seiskakin vielä joukkoon. Ja kannattaa pitää mielessä, että suosituimmille amiksen linjoille voi olla vaikeampi päästä kuin lukioon! Eli hyvä keskiarvo takaa valinnan vapautta myös ammatillisella puolella. Tsemppiä vanhemmuuteen!
Ei välitunteja läksyjen lukuun pidä käyttääkään. Eikä kaikkia iltoja kokonaisuutena... Jos ennen noin on ollut, niin kurjasti on ollut tytön asiat.
Kavereista huolimatta läksyt on kumminkin tehtävä ja kokeisiin luettava, mutta 1-2h/päivä koulun jälkeen riittää fiksulle yläkoululaiselle kyllä noiden tekemiseen. Jos numerot on tuota 7-8 luokkaa tuosta ajan käytöstä huolimatta, niin ehkäpä se on se lapsen ns. oikea taso. Jos taas aikaa ei tuonkaan vertaa kouluhommille koulun jälkeen liikene, niin sitten sitä kaverihommaa on aiheellista katsella uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna nyt tytön nauttia sosiaalisesta elämästään.
Peruskoulun numeroilla ei ole loppuelämän kannalta mitään merkitystä. Sosiaaliset ovat lapsen henkisen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta ehdottomasti numero yksi. Kyse ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan lahjojen puutteesta, joten huolissaan ei kannata olla. Opiskelutekniikat kun on hallussa ja arvosanoissa perustaso, niin se kyllä riittää mihin tahansa. Lukioon ja yliopistoonkin varmasti pääsee, jos jaksaa yrittää. Toisin on sitten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja kaverisuhteiden kanssa. Joskus niiden muodostaminen vain on liian myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7-8 on vielä kelpo numeroita ja olisin iloinen siitä, että on saanut kavereita. Loppupeleissä olisi voinut käydä niin, että tyttösi olisi lopullisesti syrjäytynyt muista ihmisistä aikuisena (siskoni on tällainen tapaus). Ole onnellinen tyttösi puolesta, kaverit on elämän tärkeä tukipilari, ehdottomasti! :)
7-8 on vielä kelpo numeroita ja olisin iloinen siitä, että on saanut kavereita. Loppupeleissä olisi voinut käydä niin, että tyttösi olisi lopullisesti syrjäytynyt muista ihmisistä aikuisena (siskoni on tällainen tapaus). Ole onnellinen tyttösi puolesta, kaverit on elämän tärkeä tukipilari, ehdottomasti! :)
Koulumenestys, koska sillä kuitenkin päästään opiskelemaan ja hankitaan kunnollinen tutkinto/ammatti ja hyvä työpaikka. Vaikka olisi kuinka suosittu, ei sillä yo-kirjoituksissa laudatureja saa eikä yliopiston pääsykokeissa onnistuta.
Kun joku sanoi, että arvosanoja ehtii korottaa 10-luokalla niin aika korottaja saa olla jos jos kovin huonosta on alettava korottaa. Ja toisaalta, saa kavereitakin myöhemmin, sitten opiskellessa ja työelämässä. Ei ainoa mahdollisuus saada kavereita ole peruskoulu, mutta se on ainoa mahdollisuus saada sellainen peruskoulun päästötodistus, jolla pääsee opiskelemaan ja kunnollisiin töihin. Että jos noista kahdesta on valittava vain toinen, niin koulumenestys.
Mut eihän ne ole toisiaan poissulkevia.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 23:55"]
Koulumenestys, koska sillä kuitenkin päästään opiskelemaan ja hankitaan kunnollinen tutkinto/ammatti ja hyvä työpaikka. Vaikka olisi kuinka suosittu, ei sillä yo-kirjoituksissa laudatureja saa eikä yliopiston pääsykokeissa onnistuta.
Kun joku sanoi, että arvosanoja ehtii korottaa 10-luokalla niin aika korottaja saa olla jos jos kovin huonosta on alettava korottaa. Ja toisaalta, saa kavereitakin myöhemmin, sitten opiskellessa ja työelämässä. Ei ainoa mahdollisuus saada kavereita ole peruskoulu, mutta se on ainoa mahdollisuus saada sellainen peruskoulun päästötodistus, jolla pääsee opiskelemaan ja kunnollisiin töihin. Että jos noista kahdesta on valittava vain toinen, niin koulumenestys.
[/quote]
yliopistoon pääse kyllä ilman laudaturejakin, ei peruskoulun arvosanat vielä niin paljoa paina, kunhan pärjää keskiverrosti. Lukiossa sitten aikaa tsempata ja pingottaa..
Todellakaan en tossa tilanteessa nipottaisi numeroista! Ihanaa, että tyttösi on saanut kavereita.
Menestys kaveripiirissä on tärkeämpää kuin koulumenestys. Iloitse tyttäresi kanssa kavereista ja tue häntä siinä sivussa korottamaan kouluarvosanoja hippusen. 8 ja vähän yli on oikein hyvä todistus, joka mahdollistaa menestyksen myöhemmissä opinnoissa.