Ei toivottu?

Sitä pelottaa eikä uskalla siksi innostua asiasta. 

Sanoisin että AIVAN SAMA! Unohda se ukko ja keskity tulevaan vauvaan :) Se lapsi on tärkein,ukko osallistuu tai sitten ei.

Komppaan kakkosta. Lisäksi voi olla, että mies ei oikein vielä osaa mieltää lasta ihan oikeasti olemassaolevaksi, kun lapsi ei kasva omassa mahassa. Olet myös varmaan itse tavallista herkempi hormonien ja aiemman menetyksen takia, ja sen takia tuollaiset asiat saattavat tuntua isommilta kuin oikeasti ovatkaan.

Minunkaan mieheni ei oikein osannut tukea ekassa raskaudessa, tilanne oli varmaan miehelle niin outo. Hyvä isä siitä kuitenkin tuli, ja toisen lapsen odotuksessa osasi jo olla ihan eri tavalla mukana.

Jos mies tahtoo lasta kovasti, eikä uskalla iloita asiasta vielä, kun olette yhden keskenmenon jo kokeneet ?

Vaikuttaisi siltä, että hän pelkää kaiken hajoavan jos hän uskaltautuu riemuitsemaan tässä vaiheessa. Uskoisin, että syntymä on kuitenkin odotettu ja iloinen tapahtuma.

Toivottavasti pystyt itse nauttimaan raskausajasta ja miehesikin uskaltaa hiljalleen iloita ja odottaa sinun kanssasi. Toivon teille myötätuulia matkaan ja hienoja hetkiä tulevaan!

No voisko se edes rehellisemmin ja suoraan tuota sinulle sanoa! Käytä puhe-lahjojasi ja puhu mies ympäri, puhu menneestä ultrasta ym. oom varma että pikkuhiljaa alkaa löytymään innostusta :)