Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mielipiteitä ja kokemuksia uudesta parisuhteesta 40 kymppisenä?

Vierailija
19.01.2014 |

Olen rakastunut aidosti ja oikeasti elämässäni ensimmäistä kertaa.

Takana on kuitenkin 14 vuoden liitto, liitosta 2 lasta. Nuorena sitä oli huoleton ja elämä vei nopeasti eteenpäin, seurustelu, avoliitto, avioliitto sekä lapset. Ero kuitenkin tuli lopulta, kasvettiin erilleen, liian nopeasti tuli tehtyä asioita. Välit exään on todella hyvät.

Mutta nyt aikuisena ja elämää nähneenä, ei kaikki ole aina helppoa. Kolhuja kun on elämän varella tullut ja arvet ne on jättänyt.

Parin suhteen jälkeen tapasin ihmisen, jalat vietiin alta molemmilta. Rakastuin todella voimakkaasti ja tunne on molemminpuolinen.

Mutta ei ole helppoa aina. Arvet kun ihmiseen jää, heijastuu se suhteeseen ikävällä tavalla. Taustalla on pettämistä molemmilla, ei omasta vaan silloisilta kumppaneilta, on narsismia ja monta muuta asiaa. Nämä asiat vaikuttaa mm. luottamiseen :(

Miten te jotka olette olleet vastaavassa tilanteessa olette päässeet suhteessa eteenpäin?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
19.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

400-vuotiaana on kyllä jo riittävästi elämänkokemusta, jotta voit tehdä omat päätöksesi. Heh heh.

 

Mutta vakavasti puhuen, klisee siitä, kuinka aika parantaa haavat on omalla kohdallani toiminut hyvin. Nyt olen uudessa suhteessa muutaman vuoden tauon jälkeen ja olen onnellisempi kuin koskaan :) Onnea sinullekin, tartu vain rohkeasti tilaisuuksiin kun niitä tulee vastaan elämässä!

Vierailija
2/3 |
19.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama tilanne, pari vuotta olen nuorempi kuin sinä. Koitan olla välittämättä vanhoista arvista, mutta on se vaikeaa. Minuakin petettiin ja pelkään ja epäilen välillä mutta mitä enempi aikaa kuluu, sitä enemmän luotan. Koitan ajatella että tämä ihminen on ihan eri ja ihan erilainen kuin se joka petti eikä syyllinen mihinkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
19.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Takana 17v, kaksi lasta, yhteinen yritys. Molemmat vain väsyi, eikä jaksettu enää yrittää yhdessä. Vietin pari vuotta yksin, joista ensimmäisen surin ja ehenin. Toisena vuotena annoin lopulta itselleni luvan alkaa tapailemaan muita. Taisinpa viettää yhdessä välissä aikamoista "menetettyä nuoruutta", kunnes yllättäen vastaan tuli mies jota en vain saanut mielestäni. Rakkaus tuli lopulta yllättäen ja vastustelinkin sitä aikani. Puoli vuotta tapaamisesta menimme kihloihin ja toiset puoli vuotta naimisiin. Nyt kaksi vuotta tapaamisesta meille on tulossa vauva, jota en olisi voinut itselleni enää kuvitella. Mieheni on ihana, ja aiemmasta suhteesta oppineena, en enää keskity epäoleennaisiin. Kaikki tekevät virheitä, eikä kukaan ole täydellinen, en minä enkä mieheni. Nyt kokeneempana sitä ymmärtää arvostaa elämän pieniä asioita, eikä enää tavoittele kuuta. Exän kanssa olemme nykyään hyvissä väleissä ja hänkin onnellisessa uudessa suhteessa. Lapset voivat hyvin ja ovat onnellisia, koska vanhemmatkin ovat onnellisia. Sinulle toivotan onnea matkaan. Uskalla alkaa taas elämään ja anna entiset anteeksi. Mennyt on mennyttä, nyt on nyt. Opitaan virheistämme eikä toisteta niitä enää.

 

Rva 41v