Mitä mieltä siitä, että ystävä kysyy, ostetaanko lahjat toisillemme?

Ajattelisin, että voi hitto, ei tätä.

Ja sanoisin, että periaatteenani on ettei aikuisten kesken ole tarvetta lahjoja vaihdella. Kiitos kuitenkin ajatuksesta, se riittää.

Onhan se tavallista olla antamatta lahjoja aikuisten kesken, toisaalta samoin myös antaa. Ei tulisi kyllä mieleen että kärttää vastalahjaa (lapsellista), haluaa vaan tietää mitä toinen aikoo/haluaa.

Ajattelisin, että kysymys on fiksu, koska en itse halua mitään turhaa roinaa ystävyyden merkeissä. En siis tarvi joka vuosi Iittalan kivituikkua/ihanaa kynttilää/aromaattista öljyä/teetä tms. ystävyytemme takia. Minulla on jo kaikkea.

Jos kuitenkin toinen kokee, että haluaa jotain ostaa niin voidaan sopia, että ostetaan.

Minusta oli outoa, kun ystävä näin kysyi. Tulkitsen kysymyksen niin, että tarviiko mun ostaa sulle lahja, johon ihan luonnollinen vastaus minusta on, että ei tietenkään. Sanoin juuri noin, että ei ole tarvis aikuisten kesken vaihdella mitään lahjoja.

Itse annan lahjoja aidosta antamisen halusta enkä odota, että minun pitäisi saada joku lahja kaikilta niiltä, joilla lahjan annan. Enkä menisi kyselemään keltään, haluatko multa lahjan. Jos annettu lahja ei miellytä, voi vaikka heittää roskiin.

ap

Mä olettaisin, että kysymyksen takana on se, että ehkä hän ei niin haluaisi alkaa vaihtamaan tavaraa, mutta ei myöskään haluaisi olla se, joka saa lahjan, mutta ei ole antaa takaisin.

Ehdottaisin että mentäisiin yhdessä glögille niin että molemmat tarjoavat toisilleen :)

Aina, jokainen kysymys otetaan negatiivisesti.

Ihan kohteliasta kysyä, koska kaikki aikuiset eivät halua turhaa krääsää tai lahjoja ylipäätään, joten parempi kysyä etukäteen haluaako vaihtaa jouluna lahjoja. 

Minusta on kiva kun kysyy siitä tulee aika vaivaantunut fiillis kun toinen on ostanut joululahjan mutta itse ei ole.

Huomaavaista. Minua harmittaa saada "turhia" lahjoja aikuisilta, poikkeuksena tietyt vanhat ystävät, joiden kanssa on perinteenä muistaa toisiamme jouluna.