Milloin perhe tarvitsee useamman kuin yhden auton?

Silloin kun asutaan paikassa jossa julkiset ei kulje ja toinen tekee vaikka reissuhommia tai muuten pidempää päivää ja lapsia pitää päästä kuskaamaan harrastuksiin jne.

No meillä on kaksi autoa. Käyn itse töissä 25km:n päässä, jonne ei pääse julkisilla. Mies töissä 5km:n päässä ja vie ja hakee lapset päiväkodista, joka taas on ihan toisessa suunnassa. Täällä maalla vaan täytyy olla kaksi autoa. Julkiset ei kulje.

Me tarvitaan siinä vaiheessa, kun mä hankin toisen ammatin. Tarvitsen auton, jotta voin ajella keikoille, miehelle taas pitää jäädä joku auto, jotta voi hakea ja viedä lapsia ja käydä kaupassa ym. silloinkin, kun minä olen poissa.

Meillä tarvitaan kaksi autoa. Bussiliikennettä ei käytännössä ole (3 tai 4 bussivuoroa päivässä, ei iltaliikennettä) ja sekä minun että mieheni on päästävä iltaisin liikkumaan ja usein eri suuntiin (jomman kumman omat menot + lapsen harrastuskuskauksia). Työajatkin poikkeavat toisistaan jonkin verran, jolloin yhden auton käyttö hankaloittaisi elämää huomattavasti (töihin pääsisi kumpikin bussilla, mutta kestää liian kauan eikä sitten taas mahdolliset työpäivän aikana tapahtuvat ajot olisi mahdollisia).

Meillä on kaksi autoa. Meidän perheeseen kuuluu vain minä ja mies. Molemmilla osin liikkuvakin työ. Emme tulisi toimeen yhdellä autolla tai kokonaan autottomana. Mahdottomuus.

Silti autot ovat täysin omiamme, velattomia. Autoja vaihdetaan uusiin 2-3v välein.

Kilsoja tulee viikottain enemmän ja vähemmän.

Meillä mies tekee vuorotyötä joten hänen on täysi mahdottomuus mennä julkisilla kulkuvälineillä töihin. Minulla on auto ehkä sitten mukavuussyistä, työmatka(sisältäen tarhaviennit) vie 1h15min jos bussit tulee ajoissa ja autolla matka kestää 20 min. Aluksi kuljin pitkään bussilla mutta kun mies oli lomalla ja sain auton viikoksi käyttöön ja huomasin konkreettisesti ajansäästön, aloin harkita oman auton ostoa (jonka siis lopulta hankin).

Minkä takia sinusta on ääripää tilanne, jossa mies korjaa itse autot? (ja saa vielä osat halvalla) Esim. mun miehen työpaikalla jokaisella työntekijällä on sama tilanne :) Ja itse asiassa, ihan aniharva meidän tuttavapiirissä on niin kädetön, ettei osaa korjata autoja. Uusien autojen kanssa tietenkin tilanne hankalampi eikä pysty itse tekemäänkään. 

-se toisen ketjun ap-

Silloin,kun kumpikin vanhemmista haluaa liikkumisen vapauden. Eipä ole ollut ongelmia maksaa autoja. Sen jälkeen kun ostin oman auton, on elämä helpottunut huomattavasti ja olen päässyt lasten kanssa liikkeelle paljon paremmin, eikä ole tarvinnut odottaa miehen vapaapäiviä tai kun saa auton häneltä.

Eli perhe tarvitsee kaksi autoa silloin, kun halutaan, että kumpikin pääsee vaivattomasti liikkumaan

Yhdyn edellisiin mielipiteisiin... Taajama-alueen ulkopuolella asutaan ja työpaikat eri suunnilla, eri ajat. Lapsia 3 ja ikähaarukka sellainen, että eivät Ole samoissa harrastusryhmissä. Harrastuksia 3-5 iltana viikossa, lita-aikaan niin, että jos kaikki pyörisi yhden auton varassa (tuolloin miehen työajat olisi ratkaiseva tekijä) nuorimmaisen hoitoaika olisi lähes joka päivä 2 h nykyistä pidempi, eikä vanhemmat lapset ehtisi harrastuksiinsa.

meille 2 autoa on tässä elämäntilanteessa pakko. Myöskään julkiset ei kulje niin että meidän arkea niillä voisi pyörittää.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 13:12"]

Silloin,kun kumpikin vanhemmista haluaa liikkumisen vapauden. Eipä ole ollut ongelmia maksaa autoja. Sen jälkeen kun ostin oman auton, on elämä helpottunut huomattavasti ja olen päässyt lasten kanssa liikkeelle paljon paremmin, eikä ole tarvinnut odottaa miehen vapaapäiviä tai kun saa auton häneltä.

Eli perhe tarvitsee kaksi autoa silloin, kun halutaan, että kumpikin pääsee vaivattomasti liikkumaan

[/quote]

Suorastaan välttämätön silloin kun molemmat tai ainakin toinen kulkee töissä, eikä julkisilla pääse kuin kouluun.

Mues töissä (50 työmatka) eja mä lapsen kanssa kotina. Julkinen liikenne olematonta. Teoriassa pärjättäis

Meillä toinen auto on halpa ja oma, toinen työsuhde.

Pääsääntöisesti kuljemme yhdellä autolla, meillä onnekseen on sama työmatka, mutta mulla on välillä eri työvuoroviikko ja välillä mies on reissussa auton kanssa.

Voisimme juuri ja juuri tulla toimeen ilman toista autoa, mikä sekin on varmasti edessä kun työsuhdeautoa ei enää saa, mutta aika hermoilemista julkisten kanssa, kun työmatkaa on 30 km ja portille ei pääse yhdellä ja samalla autolla. Lisäksi 3vee pitää viedä tarhaan (3km/6km) jonne ei sinnekään pääse julkisella.

Mies tekee vuorotöitä, äiti liikkuu lasten kanssa kauppa-asioilla yms. Lisätään vielä, että julkista liikennettä on tosi huonosti. Emme siis asu pk-seudulla.

Mies töissä (50km työmatka) ja mä lapsen kanssa kotona. Julkinen liikenne olematonta. Kauppaan ja kerhoon 5km matkaa.

Teoriassa pärjättäis yhdellä autolla, mutta tulisin hulluksi jos en vapaasti pääsis liikkumaan. Tulee ajeltua välillä muutaman kymmenen kilsan päähän kirppiksille tai kavereita katsomaan.

Ahdistuisin jos pääsis liikkumaan vain koti-ruokakauppa-kerho -akselilla. Vaikka usein tässä kotikulmilla vaan pyörinkin niin ihanaa on päästä muihin maisemiin just sillon kun haluaa.

Mies tarvitsee autoa työssään (myyntityö) ja minä toista nykyisin lähinnä lasten kuskaamiseen. Aiemmin tarvitsin autoa myös töihin menemiseen, mutta työpaikan vaihdon jälkeen olen kulkenut pääasiassa julkisilla töihin.

Meillä siitä syystä, että 

- Molemmilla työmatkaa autolla puolisen tuntia ja julkisilla puolitoista-kaksi tuntia. Lapsen vienti hoitoon ei onnistu julkisilla kohtuudella.Työpaikat oli alunperin eri suunnilla, mutta työpaikat heittelivät niin, että juuri nyt olisi teoriassa mahdollisuus kulkea samallakin.

- Liukuvan työajan käyttö lapsen hoitopäivien pitämiseen lyhyenä. Eli kuljemme eri aikoina.

- Minun työmatkat. Tänään saattaa tulla pyyntö olla huomisaamuna 200km päässä. Työnantaja varmaan järjestäisi vuokra-auton tarvittaessa.

- Lähikauppaan on matkaa 10km, sinne ei pistäydytä edes polkupyörällä.

- Lapsen harrastus on lähikaupungissa, eskaria ei voi lähettää sille samalle 1,5h bussimatkalle ja sama takasin, jota me emme suostu työmatkana kulkemaan, Eikä illan tunnit edes riittäisi.

- Vanhempieni vanhainkoteihin (eri paikat) on matkaa, samoin sukulaisille ja kavereille. Muuttivat pirut muualle täältä meidän nurkilta.

- Ja ennenkuin nurisette että kauppaan ja harrastuksiin pääsee sillä 1 autolla. Niin ei pääse silloin kun mies lähtee muutaman kerran vuodessa viikoksi kotiseudulleen (matkaa 700km), silloin ei pääse edes töihin ilman omaa autoa.

Kaikki tämä oli kyllä tiedossa taloa ostaessa, eikä raha ole ollut ongelma. Molemmilla suht uudet, järkevän hintaiset (15t€) autot, ja mies huoltaa niitä siinä talokaupoissa kaupanpäälle saadussa autotallissa. Motonettiin on matkaa 15km, joten kun toinen auto on telakalla, toisella pääsee hakemaan osia.

Julkiset kulkee läheltä kerran tunnissa 6-20 välillä, vkl harvemmin.

MInä tarvitsen autoa työssäni, se oli jopa työpaikkailmoituksessa vaatimuksena, olen projektipäällikkö It-alalla pk-seudulla.

Miehellä on työsuhdeauto, ajaa vuodessa aivan sairaan paljon vaikka on firman tj. Kilometrejä vajaa 2 vuodessa tullut 90 000km...

Hmm. No se riippuu ihan perheen keskeisistä menoista, asuinpaikasta ja perheenjäsenten määrästä. Meidän taloudessa emme onneksi tarvitse (vielä) autoa, kun asumme miehen kanssa kahdestaan ja on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle :)

Yksinkertaisesti en halua olla yksi niistä säälittävistä, piipittävistä naisista jotka joutuu vinkumaan mieheltään kyydin (ja luvan) joka menoon.

En juurikaan edes käytä autoani, (asutaan niin hyvässä paikassa kaupungissa) mutta jos mies pakottaisi valitsemaan mies vai auto niin heippa vaan miehelle.

Mulle auto = itsenäisyys.

Me varmaan pärjättäis yhdellä autolla, mutta toisella autolla pystyn "ostamaan" itselleni lisää töiden jälkeen vapaaksi jäävää aikaa. Siitä jos jostain olen valmis maksamaan kun siihen kerran on mahdollisuus.