Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentu tulossa, kysymyksiä koiraihmisille
26.08.2013 |
Hei!
Meille on parin viikon päästä tulossa sekarotuinen koiranpentu. Tarvikkeet, ruoka jne. perusjutut ovat meille jo aika selvät, mutta pari asiaa askarruttavat mieltä, lähinnä koulutukseen liittyen.
Miten toteutetaan pennun sosiaalistuminen, kun pennulla ei ole vielä kaikkia rokotuksia? Onko ok esim. ottaa pentu sylissä valjaat päällä mukaan puistoon kävelylle, laskematta pentua maahan?
Entä miten toteutetaan sisäsiistiksi opettelu tässä samassa tilanteessa? Kuinka monta kertaa päivässä pennun kanssa kannattaisi mennä ulos pissalle ensialkuun, miten se käytännössä kannattaa toteuttaa kerrsotalossa, ku pitää mennä hissillä alas, eli ei välttämättä ehdi "hätiin" jos pentu on jo pissaamassa? Onko ongelmallista opettaa pentu tekemään tarpeensa kotona lehden päälle johonkin määrättyyn paikkaan, oppiiko siitä pois?
Miten koiran koulutus kannattaisi aloittaa? Esimerkiksi olisiko hyvä aluksi opetella vain kontaktinottoa ja istumista? Millainen aikaraami koiran kouluttamisella on? Netistä olen aika paljon asiasta lukenut, mutta jotenkin pää menee sekaisin, kun tuntuu, että kaikkea pitäisi opetella yhtäaikaa (?) ja heti pienestä pitäen. Olemme kuitenkin ensikertalaisia koiranomistajia, ja toivoisimme, että osaamme kouluttaa koiran kunnolla niin, että yhteiselämämme olisi mukavaa kaikille osapuolille. Miten te aloitatte koiranpennun koulutuksen ja missä vauhdissa etenette siinä? Voimmeko pyhittää ensimmäiset päivät vain toisiimme tutustumiselle, vai onko niiden aikan jo mahdollista tehdä "kohtalokkaita" virheitä? Mitä ei missään nimessä kuuluisi tehdä?
Kiitos jo etukäteen avustanne!
Kommentit (22)
Älä vaan vie pentua sylissä muiden koirien luokse, se on varma tapa viestittää pennulle että muut koirat ovat uhka. Mieluummin tee treffejä tuttujen, kilttien koirien kanssa. Mielestäni vastaantuleviin koiriin ei tarvitsekaan tutustua, parempi vain harjoitella ohitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sinulle neuvosta! Kaikkea tällaista ei tosiaan ensikertalaisena tule ajatelleeksi.
Ap
Eri kasvattajillakin on eri näkemyksiä tuosta ennen rokotuksia toimimisesta. Itse suosittelen vapaata toisten koirien ja ihmisten kohtaamista ja ulkoilua myös ennen rokotuksia, kuitenkin välttäen koirapuistoja. Niissä kun on kaikki pöpöt tiivistetyimmässä muodossa ja lisäksi se voi olla pienelle liian stressaava paikka, toisin kuin yksittäisten kilttien koirien kohtaaminen ihan normilenkillä.
EI ole mitenkään ongelmallista opettaa pentua ensin papereille pissalle ja sitten vasta ulos kun voi pidättää tarpeeksi kauan. Itse en koskaan edes yritä opetttaa kovin pientä ulos, koska joka tapauksessa sen täytyy päivällä pissata papereille kun ihmiset on töissä / koulussa 9 tuntia eikä ketään päästämässä pentua ulos. Sitten kun pentu pystyy pidättämään koko yön tai työpäivän, siinä 4-7 kk iässä yksilöstä riippuen, otan vaan paperit pois ja alan kehua ulos pissaamisesta kovasti, ja ihan ongelmittao n oppiminen mennyt aina.
Koiran kouluttamisessa ei ole mitään "aikaraamia". Voit kouluttaa nuorena tai vanhana ja siinä välissä, ihan mitä vaan. Itse olen kouluttanut kaikenlaista joskus huvikseni jo alle luovutusikäisille pennuille, ja esim. kaikki minulta lähtevät pennut osaavat 8-viikkoisina tulla kutsusta luokse, etsiytyä paperille pissalle ja tuntevat nimensä. KOtiin jäävälle olen joskus opettanut aika edistyneitäkin juttuja alle 8-viikkoisena. Mutta mitään haittaa ei ole siitä jos ei opeta nuorena. Olen omistanut myös minulle omistajan kuolemantapauksen kautta päätyenen koiran, jolle ei ollut 2 vuoden ikään mennessä opetettu mitään, ja se oppi ihan helposti kaikkea mitä halusin sille opettaa, ja kilpailin senkin kanssa tottelevaisuuskoulutuksessa voittajaluokkaan asti.
Niin ja minä en usko mihinkään "kohtalokkaisiin virheisiin" koulutuksessa. Kaikki käytös on jatkuvasti muuttuva prosessi, joka muokkautuu sen kautta minkä koira kokee palkitsevana ja mitä ei. Mitä tahansa käytöstä voi omistaja muokata koska tahansa, säätelemällä toiminnan palkitsevuutta koiralle sille mieluisten palkkioiden avulla.
ENsimmäiseksi kannattaa kuitenkin opettaa se, että omistaja on iloinen asia, ja kontaktia. Etsiä mieluinen palkitsemistapa juuri ko. koiralle, jollekin se on nami, toiselle repiimislelu, kolmannelle pallo... Touhuta pennun kanssa niin että se oppii että omistajan kanssa on tosi kiva tehdä yhdessä. Sen kun koira oppii, on ihan minkä tahansa opettaminen helppoa.
Älä vie koiraa puistoon sylissä odota niin kauan että saat kaikki rokotukset voimaan, ei siinä niin kauaa mene. Toki sisäsiistiksi opettelu alkaa heti kai tuossa ennen rokotusta kannattaa varoa vain kontakteja muiden koirien kanssa. Niin samalla tavallahan se pitää opettaa sisäsiistiksi oli kerrostalo tai ei eli aina leikin, syönnin yms päätteeksi ulos. Aikaraameja ei koulutukselle välttämättä ole mutta kaikki perus asiat kannattaa alkaa harjoittelemaan heti, omasta jo useiden koirien kokemuksesta voin sanoa että osa koirista oppii helpoiten vasta myöhemmässä n 1,5v iässä asiat kun ylimääräinen hosuilu on jäänyt pois. Ainakin tämä pätee nykyisellä koiralla hyvin joka on nyt kaksi vuotias ja tarpeeksi rauhallinen opettelemaan vaikeampiakin asioita. Varmaankin ensimmäiset päivät tutkitaan muutenkin vain paikkoja ja ihmetellään mutta kannattaa tutustua koiraan rauhassa ja totta kai opettaa jotain helppoa.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:39"]
Älä vaan vie pentua sylissä muiden koirien luokse, se on varma tapa viestittää pennulle että muut koirat ovat uhka. Mieluummin tee treffejä tuttujen, kilttien koirien kanssa. Mielestäni vastaantuleviin koiriin ei tarvitsekaan tutustua, parempi vain harjoitella ohitusta.
[/quote]
Tuosta syliasiasta olen samaa mieltä. Itse kuitenkin teen toisin vastaantulevien kanssa, eli aina saa tavata jos toisen omistaja ei kiellä, ja mieluiten aina vapaana. Hihnassa ollessa koirien luontainen elehdintä vääristyy ja molemmat osapuolet tuntevat stressiä, koska eivät pysty luontaisesti väistämään, alistumaan tms kun tuntevat että pitäisi, ja siitä voi syntyä tarpeettomia konflikteja jotka ovat pennulle pelottavia.
Tällä tavalla olen aina saanut aikaan koiria, joista ihmiset ihmettelee, että miten ne kulkee perässäni vaikka agilitykisoissa välittämättä toisista koirista aikuisena oikein mitään. Ne tietävät että ne saavat vapaasti tavata ketä vaan, mutta vanhemmiten se ei enää useimipia kiinnosta - toisin kuin niillä joille kohtaamisesta on tehty säädelty juttu. Opin muuten tämän jutun asuessani briteissä, ja ihmeteltyäni että miten kaikenlaisten vanhojen tätien koiratkin kulkevat vapaana omistajiensa perässä, piittaamatta pätkääkään vilinästä ja toisista koirista - että mitä mestarikouluttajia ne ovat? Mutta salaisuus olikin vain pienestä asti vapaana pito ja se että koiran pitää itse pitää huolta siitä ettei kadota omistajaa silmistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sinulle todella paljon nelonen vastauksestasi! Se lievitti tätä etukäteen tuntemaani pelkoa siitä, että koulutus voi mennä pieleen meiltä kokemattomilta. Rakkautta ja aikaa meillä kyllä on tarjota pennulle, samoin halua omistautua sille, että yhteisestä taipaleestamme tulisi mahdollisimman mukava.
Ei kannata kannella ulkona, koska se vain provosoi muita koiria hyppimään.
Pissalle heti kun on juonut, syönyt tai herännyt. Eli heti koppaat syliin ja kannat ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teiltä omistajina vaaditaan nyt ennen kaikkea rohkeutta ja aikaa!
Koiralle kannattaa tarjota paljon erilaisia kokemuksia ja ilmiöitä, ääniä, melua, tapahtumia, ihmisiä, koiria, muitakin eläimiä, kulkuneuvoja.... Pikkukoiraa kannattaa tässä ennakkoluulottomassa alkuvaiheessa kuljettaa mukanaan erilaisiin paikkoihin, ostoskeskuksiin, ihmisvilinään...Toki rokotusten ollessa ok vieläkin enemmän, mutta ei koiraa voi eristää neljän seinän sisälle alkuvaiheessakaan.
Useimmat koirien käytöshäiriöt johtuvat omistajan peloista ja ennakkoluuloista. Koiraa tulee sosiaalistaa ns. turvallisten koirien kanssa oli rokotuksia tai ei. Miksi se haistelu tai koiraseurassa oleminen rokotuksia muka tarvitsisi? Mä ymmärrän niiden rokotusten tärkeyden pidemmässä juoksussa, mutta nykyajan seurapiiri-puudelit tuskin kantavat mitään kuollettavia sairauksia... Kannattaa käydä myös koirapuistossa haistelemassa aidan läpi. Puiston sisälle ei kannata umpivieraiden koirien seuraan viedä ilman rokotuksia, mutta voihan niitä neniä vaihdella verkkoaidan läpikin.
Meilläkin on koiraa pidetty jo pennusta lähtien irti pihalla ja hyvin rajansa tietää ja on joskus ollut irti myös kävelyllä niin tulee mukana ihan kuin taluttimen päässäkin. Toki varmaankin roduilla on suuria eroja.
Ei se koulutus pieleen mene jos asioissa on johdonmukainen ja muistaa tehdä aina samalla tavalla käskyt yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:59"]
Teiltä omistajina vaaditaan nyt ennen kaikkea rohkeutta ja aikaa!
Koiralle kannattaa tarjota paljon erilaisia kokemuksia ja ilmiöitä, ääniä, melua, tapahtumia, ihmisiä, koiria, muitakin eläimiä, kulkuneuvoja.... Pikkukoiraa kannattaa tässä ennakkoluulottomassa alkuvaiheessa kuljettaa mukanaan erilaisiin paikkoihin, ostoskeskuksiin, ihmisvilinään...Toki rokotusten ollessa ok vieläkin enemmän, mutta ei koiraa voi eristää neljän seinän sisälle alkuvaiheessakaan.
Useimmat koirien käytöshäiriöt johtuvat omistajan peloista ja ennakkoluuloista. Koiraa tulee sosiaalistaa ns. turvallisten koirien kanssa oli rokotuksia tai ei. Miksi se haistelu tai koiraseurassa oleminen rokotuksia muka tarvitsisi? Mä ymmärrän niiden rokotusten tärkeyden pidemmässä juoksussa, mutta nykyajan seurapiiri-puudelit tuskin kantavat mitään kuollettavia sairauksia... Kannattaa käydä myös koirapuistossa haistelemassa aidan läpi. Puiston sisälle ei kannata umpivieraiden koirien seuraan viedä ilman rokotuksia, mutta voihan niitä neniä vaihdella verkkoaidan läpikin.
[/quote]
niin no olisko pennulla parvo ja penikkatauti vaarana ennen rokotusta ettein nyt ainakaan omalle pentukoiralle tarttuisi??
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:54"]
Kiitos sinulle todella paljon nelonen vastauksestasi! Se lievitti tätä etukäteen tuntemaani pelkoa siitä, että koulutus voi mennä pieleen meiltä kokemattomilta. Rakkautta ja aikaa meillä kyllä on tarjota pennulle, samoin halua omistautua sille, että yhteisestä taipaleestamme tulisi mahdollisimman mukava.
[/quote]
Minä aina sanon pennunostajille, että koiran omistaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Ihminen ja koira on olleet kumppaneita sentään historiassa jo kauan, ja se ei olisi onnistunut, jos koira olisi kauhan vaikea kasvattaa ihmisperheen mukavaksi kumppaniksi.
Oikeastaan tuntuu, että ongelmia aiheuttaa eniten se, jos siitä pennusta ja sen oikeasta koulutuksesta tehdään kauhea numero. Olen sellaiseenkin törmännyt että luetaan ties mitä koirankoulutus- ja kasvatusoppaita, ja sitten hössätään umpistressaantuneena siitä, että mitä jos teen virheen, pentu on pilalla. Ja jokainen pienikin ei-toivottu käytös nähdään niin että olen tehnyt väärin, en osaa, voi ei. Silloin yhteiselämästä puuttuu rentous, ja pentu kyllä vaistoaa sen, ja alkaa käyttäytyä hermostuneesti, mistä omistaja hermostuu vielä enemmän. Erityisesti Tuire Kaimion kirjat on sellaisia joita itse en suosittele kellekään, niissä tehdään tarpeettomasti pennun kasvattamisesta kovin vaikea ja vaativa asia. Valtava määrä perustelemattomia sääntöjä ja väitteitä miten pitää toimia stressaamaan pennun uutta omistajaa. Fakta on, että useimmista koirista kasvaa mukavia kavereita jopa ilman muodollista koulutustakin, ihan vaan perheen arjessa eläen...
Suosittelen muuten pientä kirjasta "Koira ja delfiini", jonka on kirjoittanut Karen Pryor. Siinä on pienessä kirjasessa kerrottu kaikki mitä tarvii tietää koiran -tai minkä tahansa muun eläimen- käytöksen muokkaamisesta koulutuksella. Itse käytän kirjan kuvaamaan menetelmää, mutta en käytä naksutinta vaan merkkinä oikein tekemisestä on pelkkä "Hyvä"-sana, ja tulokset on erittäin hyviä. Vain taivas on rajana sille mitä voi opettaa, erittäin yksinkertaisen prosessin kautta. Esim. itse olen kisannut tottelevaisuuskoulutuksessa menestyksellä sen rotuisten kanssa, joista ihmiset uskoivat ettei olisi mahdollista, koska niillä ei ole miellyttämishalua - mutta naksutinmenetelmällä ei sitä mihinkään tarvitakaan, koira tekee koska ehdollistetaan palkkion avulla haluamaan itse tehdä, ei koska sen pitää totella ihmistä :)
t. 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos myös teille muille! Tosiaan minulle kannattaa vääntää nämä ihan rautalangasta... eli olettaisin, että tosiaan kontaktinottoa omistajaan kannattaisi harjoitella ihan alusta alkaen jotta tuo ulkoilukin sitten sujuisi hyvin. Mitä te olette käyttäneet namuina/palkintoina ihan pieniä pentuja opettaessa?
Ap
Emon maidosta saadut vasta-aineet suojaavat pentua ennen ensimmäistä rokotusta. Tunnettuihin, rokotettuihin koiriin voi rauhassa tutustua ennen rokotusta, esim. naapurin tai sukulaisen koiraan.
Vinkki hihnassa kävelyn opettelemiseen; pyri pitämään hihna aina löysällä. Tästä tulee olemaan huomattavaa hyötyä myöhemmin, kun koira on aikuinen. Jos vedät hihnaa ja pidät sitä kireällä, koira alkaa suhtautua vastaantulijoihin, pyöriin, autoihin, toisiin koiriin jne. varauksella. Ole valppaana (ja valmiina vetämään koira sivuun) ohikulkijoiden suhteen mutta älä näytä sitä koiralle. Eli kevyt kosketus hihnaan, aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:59"]
Teiltä omistajina vaaditaan nyt ennen kaikkea rohkeutta ja aikaa!
Koiralle kannattaa tarjota paljon erilaisia kokemuksia ja ilmiöitä, ääniä, melua, tapahtumia, ihmisiä, koiria, muitakin eläimiä, kulkuneuvoja.... Pikkukoiraa kannattaa tässä ennakkoluulottomassa alkuvaiheessa kuljettaa mukanaan erilaisiin paikkoihin, ostoskeskuksiin, ihmisvilinään...Toki rokotusten ollessa ok vieläkin enemmän, mutta ei koiraa voi eristää neljän seinän sisälle alkuvaiheessakaan.
Useimmat koirien käytöshäiriöt johtuvat omistajan peloista ja ennakkoluuloista. Koiraa tulee sosiaalistaa ns. turvallisten koirien kanssa oli rokotuksia tai ei. Miksi se haistelu tai koiraseurassa oleminen rokotuksia muka tarvitsisi? Mä ymmärrän niiden rokotusten tärkeyden pidemmässä juoksussa, mutta nykyajan seurapiiri-puudelit tuskin kantavat mitään kuollettavia sairauksia... Kannattaa käydä myös koirapuistossa haistelemassa aidan läpi. Puiston sisälle ei kannata umpivieraiden koirien seuraan viedä ilman rokotuksia, mutta voihan niitä neniä vaihdella verkkoaidan läpikin.
[/quote]
niin no olisko pennulla parvo ja penikkatauti vaarana ennen rokotusta ettein nyt ainakaan omalle pentukoiralle tarttuisi??
[/quote]
Nuo on kyllä äärimmäisen pieniä vaaroja. Syystä, että jos emä on rokotettu ja se on niitä pentuja imettänyt, emän vasta-aineita kulkeutuu pentuihinkin, ne eivät ole täysin vailla suojaa, joskaan eivät yhtä hyvin suojattuja kuin rokotuksen ja varoajan jälkeen.
Itse välttäisin, ja kehotan minulta pennun ostaviakin, välttämään toisten koirien kohtaamista ja vapaata ulkoilua vain, jos alueella tiedetään parhaillaan riehuvan esim. parvoepidemian. Normaalitilanteessa ei minusta ole syytä välttää, riskit on hyvin pienet.
Mutta silti suosittelen ap:ta kuuntelemaan sen oman koiran kasvattajan näkemystä tässä asiassa, eikä minun tai muiden täällä. Asiasta tosiaan on erilaisia näkemyksiä ihmisillä, kasvattajilla ja eläinlääkäreilläkin. Jokainen kasvattaja kuitenkin toivoo, että jos on oman pentunsa luottanut jonkun ihmisen käsiin, niin ainakin herkkinä alkuviikkoina noudatettaisiin hänen ohjeitaan ruokinnasta ja hoidosta, eikä tehtäisi kuten satunnaiset nettiohjeet sanoo.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:59"]
Teiltä omistajina vaaditaan nyt ennen kaikkea rohkeutta ja aikaa!
Koiralle kannattaa tarjota paljon erilaisia kokemuksia ja ilmiöitä, ääniä, melua, tapahtumia, ihmisiä, koiria, muitakin eläimiä, kulkuneuvoja.... Pikkukoiraa kannattaa tässä ennakkoluulottomassa alkuvaiheessa kuljettaa mukanaan erilaisiin paikkoihin, ostoskeskuksiin, ihmisvilinään...Toki rokotusten ollessa ok vieläkin enemmän, mutta ei koiraa voi eristää neljän seinän sisälle alkuvaiheessakaan.
Useimmat koirien käytöshäiriöt johtuvat omistajan peloista ja ennakkoluuloista. Koiraa tulee sosiaalistaa ns. turvallisten koirien kanssa oli rokotuksia tai ei. Miksi se haistelu tai koiraseurassa oleminen rokotuksia muka tarvitsisi? Mä ymmärrän niiden rokotusten tärkeyden pidemmässä juoksussa, mutta nykyajan seurapiiri-puudelit tuskin kantavat mitään kuollettavia sairauksia... Kannattaa käydä myös koirapuistossa haistelemassa aidan läpi. Puiston sisälle ei kannata umpivieraiden koirien seuraan viedä ilman rokotuksia, mutta voihan niitä neniä vaihdella verkkoaidan läpikin.
[/quote]
Sosiaalistaminen kannattaa kuitenkin tehdä varovaisesti koiranpennun tempperamentin ja rohkeuden mukaan. Pikkupentu yleistää helposti: esim pelko yleistetään kaikkiin vastaaviin tilanteisiin, koiriin, tapahtumiin... vasta vanhempana koira oppii yksilöimään esim, että tämä musta pystykorva oli inhottava ja puree muut eivät. Varsinkin kova hössötys tapahtuman jälkeen saa pennun kuvittelemaan, että hengenlähtö oli lähellä.
(Pätee muuten lapsiinkin)
Tapasi on varmasti myös toimiva, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Minun koirani taas eivät ole saaneet vastaantulijoita juurikaan moikkailla, eikä niitä aikuisena kiinnosta vieraat koirat. Ap:n pitääkin valita kaikista tavoista itselleen oikea tapa. Esimerkiksi minä saan ihottumaa Kaimion kirjoista, joissa pantaankin totutellaan päivätolkulla. meillä omistaja päättää, koira tekee niiinkuin käsketään. Toisille taas Kaimion tapa sopii, ja hyvä niin.
t. 2
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 11:39"]
Älä vaan vie pentua sylissä muiden koirien luokse, se on varma tapa viestittää pennulle että muut koirat ovat uhka. Mieluummin tee treffejä tuttujen, kilttien koirien kanssa. Mielestäni vastaantuleviin koiriin ei tarvitsekaan tutustua, parempi vain harjoitella ohitusta.
[/quote]
Tuosta syliasiasta olen samaa mieltä. Itse kuitenkin teen toisin vastaantulevien kanssa, eli aina saa tavata jos toisen omistaja ei kiellä, ja mieluiten aina vapaana. Hihnassa ollessa koirien luontainen elehdintä vääristyy ja molemmat osapuolet tuntevat stressiä, koska eivät pysty luontaisesti väistämään, alistumaan tms kun tuntevat että pitäisi, ja siitä voi syntyä tarpeettomia konflikteja jotka ovat pennulle pelottavia.
Tällä tavalla olen aina saanut aikaan koiria, joista ihmiset ihmettelee, että miten ne kulkee perässäni vaikka agilitykisoissa välittämättä toisista koirista aikuisena oikein mitään. Ne tietävät että ne saavat vapaasti tavata ketä vaan, mutta vanhemmiten se ei enää useimipia kiinnosta - toisin kuin niillä joille kohtaamisesta on tehty säädelty juttu. Opin muuten tämän jutun asuessani briteissä, ja ihmeteltyäni että miten kaikenlaisten vanhojen tätien koiratkin kulkevat vapaana omistajiensa perässä, piittaamatta pätkääkään vilinästä ja toisista koirista - että mitä mestarikouluttajia ne ovat? Mutta salaisuus olikin vain pienestä asti vapaana pito ja se että koiran pitää itse pitää huolta siitä ettei kadota omistajaa silmistään.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 12:09"]
Oikeastaan tuntuu, että ongelmia aiheuttaa eniten se, jos siitä pennusta ja sen oikeasta koulutuksesta tehdään kauhea numero. Olen sellaiseenkin törmännyt että luetaan ties mitä koirankoulutus- ja kasvatusoppaita, ja sitten hössätään umpistressaantuneena siitä, että mitä jos teen virheen, pentu on pilalla. Ja jokainen pienikin ei-toivottu käytös nähdään niin että olen tehnyt väärin, en osaa, voi ei. Silloin yhteiselämästä puuttuu rentous, ja pentu kyllä vaistoaa sen, ja alkaa käyttäytyä hermostuneesti, mistä omistaja hermostuu vielä enemmän. Fakta on, että useimmista koirista kasvaa mukavia kavereita jopa ilman muodollista koulutustakin, ihan vaan perheen arjessa eläen...
t. 4
[/quote]
Joo, tämä tosiaan saattaa olla mulla kompastuskivenä, kun olen luonteeltani vähän perfektionisti. Kiva että ihan asiantuntijan luvalla saa vähän relatakin tässä asiassa :o) Tärkeintä meille olisi ensisijassa tosiaan mukava ja toimiva yhteiselämä, ei täydellisyys ati ihmeellisten juttujen tai temppujen osaaminen.
Ap
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 12:09"]
Kiitos myös teille muille! Tosiaan minulle kannattaa vääntää nämä ihan rautalangasta... eli olettaisin, että tosiaan kontaktinottoa omistajaan kannattaisi harjoitella ihan alusta alkaen jotta tuo ulkoilukin sitten sujuisi hyvin. Mitä te olette käyttäneet namuina/palkintoina ihan pieniä pentuja opettaessa?
Ap
[/quote]
Minä käytän aina pääasiallisesti ruokaa (nameja), syynä että se on helppo ja nopea antaa eikä katkaise koulutusprosessia samoin kuin vaikka tarve leikkiä välillä.
Ensimmäinen koulutussessio voi olla vaikka tällainen. Otat taskuun hyvänhajuisia nameja, vaikka pieniä maksanpaloja tai lihapullan tai juuston paloja, ja annat koiralle sieltä yhden. Ja toisen, ja kunnes koira alkaa selvästi ODOTTAA että saa taas namin. Näin tehdessään se etsii kontaktia sinuun. Se voi raapia taskua ja alkuun siitä voi palkita - se ymmärsi että omistaja on namin lähde. Myöhemmin palkitaan vasta siitä, että koira katsoo kysyvästi silmiin omistajaa, kun ei namia nyt tulekaan vaikka raapii taskua. Eli odotetaan kunnes koira luovuttaa yrityksen saada nami omin voimin, ja pyytää apua omistajalta - sitten palkka! Pääasia on, että koira oppii, että emäntä tai isäntä hallitsee haluttua resurssia, palkkaa, ja että koira voi omalla käytöksellään säädellä sen saantia.
Sitten voidaan, jopa ensimmäisen koultuussession aikana monen koiran kanssa, opettaa ensimmäinen varsinainen asia, vaikka istuminen. Sitä voi joko antaa koiran istahtaa itse ja palkata ja sanoa käsky "ISTU", tai provosoida istuminen ohjaamalla namikädellä koiran seisoessa se istahtamaan - ja heti palkka ja nami. Sitten seuraava vaihe kun koira teke tämän sujuvasti, on olla tarjoamatta apua. Koira alkaa itse tarjota istumista manipuloidakseeen omistajan antamaan namin. Tästä kehutaan ja palkataan ja sanotaan aina käskysana. Tästä eteenpäin: ei enää palkatakaan ilman käskysanaa istumisesta, vaan vain jos koira tekee homman kun sanoo ensin käskysanan. Sitten taas iso ilo kun koira tekee, vaikka se tapahtuisi vähän sattumaltakin se istahdus oikeaan aikaan.
Näin tapahtuu prosessi, jossa koira ehdollistuu ensin oppimaan yhteyden omistaja - haluttu resurssi (nami tms) - oma käytös. Ja sen jläkeen oppii muokkaamaan käytöstään saadakseen omistajalta palkkioita, eli aktiivisesti yrittää etsiä omistajan haluamia käytöksiä ja toteuttaa niitä. Myöhemmin sitten toki palkkio satunnaistetaan, eihän esim. kisakehässä tee mitään koiralle joka ei toimi jos sille ei syötä koko ajan namia, mutta sen vaihe on vasta kun koira osaa tempun jo hyvin.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 12:14"]
Tapasi on varmasti myös toimiva, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Minun koirani taas eivät ole saaneet vastaantulijoita juurikaan moikkailla, eikä niitä aikuisena kiinnosta vieraat koirat. Ap:n pitääkin valita kaikista tavoista itselleen oikea tapa. Esimerkiksi minä saan ihottumaa Kaimion kirjoista, joissa pantaankin totutellaan päivätolkulla. meillä omistaja päättää, koira tekee niiinkuin käsketään. Toisille taas Kaimion tapa sopii, ja hyvä niin.
t. 2
[/quote]
Minäkin muuten inhoan Kaimion monimutkaista lähestymistapaa. Ei hitto miten vaikeaa on niissä kirjoissa tehty esim. pennun yksinolon opettamisesta. Kauhea päiväkausien show asiasta, jonka ei tarvi olla yhtään vaikeaa. Meillä pentu on aina vaan jätetty, ilman mitään opettelua, ja on se saattanut vartin siellä vinkua, sitten on alistunut ja mennyt nukkumaan, eikä yhtään yksin ollessa haukkuvaa tai elämöivää koiraa ole meillä ollut. Varsinkin pienenä, alle 12-viikkoisena, pennut eivät jaksa kauaa protestoida yksinoloa, ja sitten ne jo pian oppivatkin itsestään, että kas, ei yksinollessa mitään pahaa tapahdukaan, turha höslätä.
Tässä vastailee toinen sekarotuisen pennun onnellinen omistaja. Meillä pentua sosiaalistettiin tuttujen koirien seurassa (naapurit yms) mutta myös päästettiin haistelemaan muitakin koiria koska uskon että tällä seudulla lähes kaikki koirat on rokotettu ja epidemioita ei ole menossa. Kun se paras ikä sosiaalistamiseen päättyy 12 vkon iässä niin en eristäis koiraa.En päästänyt mitään kakkoja tutkimaan ulkona.
Ulos mentiin lomalla aina kun mahdollista eli lähes koko ajan. Nyt ulos heti aamulla, lapset vie ennen kouluun menoa, tullessaan koulusta ainakin pari kertaa ja sen jälkeen vielä ainakin pari kertaa.
Nyt pennulla ikää 3kk ja oppinut vasta pissaamaan lähes aina paperille tai ulos.Lattialle siis harvemmin enää tulee.Äsken kyllä väänsi kakat ihan parketille.
Lähtökohtana koulutuksessa ollut meillä että ensin opetetaan koira talon tavoille (ei saa pureskella ihmisiä eikä huonekaluja, ihminen määrää mihin ulkona mennään jne).