Auttakaa! Sektioon menossa, pelkään kuollakseni ;(

Ei hätää kaikki menee hyvin ja operaaatio on ihan perus settiä, muijalle tehtiin hätäsektio alle 30min leikkauspäätöksestä ja lapsi oli jo keskolassa, leikkausarpikin tosi siisti ja jää bikinien alle piiloon.

Saat lääkityksen etkä tiedä mistään mitään ja on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

Äh, anna olla ja keskity nyt mielummin siihen syntyvään lapseen ja toiseen lapseenne. Tuo touhotus ja turhan miettiminen ei ainakaa auta ja sinne nettiinhän kannattaa mennä muutenkin kaikkea lukemaan! Rauhoitu siis ja älä nyt hepuloi kun ei ole mitään hepuloitavaa nyt. Tietenkin jos olet nyt jossakin Swazimaassa, silloin minäkin voisin jo vähän paperin kulmaan testamenttia kirjoitella, muuten en.

Sekä mulla että kaverilla sektiot ja molemmilla meni loistavasti. Kaveri sanoi lisäksi että sektiosta toipui helpommin ja nopeammin kuin alatiesynnytyksestä, hänellä kun on kokemuksia molemmista.

Mun lapsi oli vähällä kuolla sektiossa, se oli minuutista kiinni, onneksi elää vielä ♥

mun lapselle tehtiin sektiossa viilto päähän -> tehohoito

Mulla tehtiin kiireellinen sektio, kun kaksosista toinen oli huonossa asennossa, ja olivat keskosia. Mua ei pelottanut sektio sinänsä enää siinä vaiheessa, mutta kyllä raskausaikana pelkäsin kaikkea mahdollista. Siinä mielessä voin kyllä ymmärtää pelkoasi, se on varmaan vaan sitä äitiyden normaalia kehitystä kun lapsi on tulossa maailmaan, alkaa suojeluvaisto mennä jo jopa vähän överiksi. Mä kävin raskausaikana juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa joka oli vähän siihen alaan liittyen, eli tiesi asioista ja ymmärsi mua. Kyllä se vähän helpotti että sai puhuttua jollekin joka tietää asioista ja ymmärtää henkistä puolta, ei tarvinnut niin paljon miestä rasittaa jatkuvilla peloilla. Mulla meinas tulla siellä istunnossa itku jo melkeen siitä hyvästä että sai luvan kanssa sanoa kaikki pelot ääneen, ja vähän puhua siitäkin että kun mies ei oikein pysty ymmärtämään mun tilaa ym. Mulla oli jäänyt vuosia aikaisemmin sattuneesta keskenmenosta joku kammo, mitä en ollut aikaisemmin edes tajunnut. Aikoinaan esikoista odottaessa ei pelottanut juuri mikään.

Mulle tehty kolme suunniteltua sektiota. Kaikki ovat sujuneet hyvin ja toipuminen ollut nopeaa.

Ennemmin ma suunnitellun sektion olisin ottanut kuin oman synnytyksen... Kestaahan sektiosta kauan toipua, mut alatiesynnytyksesta voi kestaa kauan myos, kauemminkin. Itella 7 viikkoa synnytyksesta eika vielakaan kykene kavelemaan normaalisti, joskin tietty paremmin kuin heti synnytyksen jalkeen. Seksi ja uiminen sun muut jaa odottelemaan parempia aikoja, katsotaan sit parin kuukauden kuluttua. 

Ja siina alatiesynnytyksessakin on omat vaaransa jos asiat ei suju kuin rasvattu (mita tietty toivotaan ja odotetaan). No taa nyt meni vahan tyhmaksi nokitteluksi. Yrita lohduttautua silla etta sun sektiossa on kuitenkin kivasti laakareita ja muita tukihenkiloita paikalla, ja mahdolliset komplikaatiot on otettu huomioon ja niihin varauduttu. Tsemppia!

Mulle tehty kiireellinen sektio yllätysperätilan vuoksi. Kaikki hyvin! En ole kuullut itseasiassa koskaan, että kenellekän tutulle tai tutuntutulle olisi sektiossa tapahtunut mitään pahaa. Alatiesynnytyksistä kauhukertomuksia senkin edestä. Jännä, vaikka aina puhutaan sektion riskeistä. Varmaan todella epätodennäköistä että suunnitellussa sektiossa kävisi mitään.

lainaa kirjastosta risto rannan  NLP-cd-levy ja kuuntele sitä joka ilta ennen nukkumaanmenoa

Tottakai toinen sektio pelottaa enemmän kun on jo yksi lapsi, jolle on äiti. Mua pelotti myös toinen suuniteltu sektio enemmän kuin eka, pelkäsin juuri että mulle käy jotain. Kun ekassa sektiossa pelkäsin että lapselle käy jotain kun en ollut vielä  ollut "kuin" odottava äiti. Pelkään yleisestikin enemmän nykyään että sairastun enkä pysty hoitamaan lapsiani, pelkään lentää, lopetin tupakan, syön aiempaa terveellisemmin jne..  Eli tuntemuksesi normaaleja ja kaikki menee varmaan hyvin.

Ymmärrän Sinua todella.Mulla syntyi alakautta esikoinen 10v sitten ja tämä nyt 6kk ikäinen sektiolla nukutuksessa,muuhun en olisi kyennyt.Sain nimittäin 20rv aivoverenvuodon ja sen kera toispuoli halvauksen eikä ollut lupaa äkistellä.Mua pelotti hirveästi että kuolen ja ettei aivot kestä leikkausta,mulle oli aiemmin tehty vain tähystysleikkaus vatsan alueelle endometrioosin vuoksi ja kohdussa oli vaaraton kasvain..Olin pakokauhun vallassa mutta onneksi en tiennyt mistään mitään ja sektio meni hyvin ja vauvallakaan ei ollut mitään,ei mitn vaikeuksia mitä esikoisella kun syntyi mm.tarkkailussa teholla 3 vuorokautta hengityksen takia.Kipuja oli paljon jälkikäteen muttei mitään verrattuna siihen aivoverenvuotoon joka koski lähes 2 kk kun ois lekalla päähän vedelty,sen lisäksi se halvauspuoli kipuili enkä pystynyt nukkumaankaan,koko raskausaika oli yhtä tuskailua,nyt on jo siis paremmin menee,mutta koskaan en entisekseni kyllä taida tulla.Minäkin siis normaalipainoinen,olin perusterve,jossei nyt astmaa lasketa,kasvissyöjä jne Kuolemanpelko on joskus kovaa ja tuntuu ettei kukaan ymmärrä,perlkään etten saa olla lapsilleni äiti että kuolen tai suoni vuotaa taas mutta kun syytä ei löydetty,vuotoon,uskovat ettei enää tulisi.Koskaan ei ole ollut edes korkeat verenpaineet,enkä tupakoi ja alkoholiakin menee ehkä pari siideriä vuodessa.Voit luottaa että hyvissä käsissä olet ja peloista kantsii sanoa joka kulmalla niin ymmärtävät sairaalassa.Äläkä häpeä,mäkin tärisin niin kovasti aamulla sairaalassa ja itkin ettei neulojen laitoista tullut mitään,katetrinlaittokin oli ihan hirveetä vaikka on laitettu useamman kerran sekin minulle,varmaan kun jännitin niin,joten rauhoittavia antoivat,tuntui että kuolen,pyytelin vaan anteeksi koko ajan ja etten voi itselleni mitään että pelkään niin kovasti!!Sain kaikesta huolimatta terveen tytön!Vaikka olisin voinut kuolla siihen vuotoon ja vauva mun mukana,makasin teholla ja neurologisella lähes 2 vkoa niin huonossa jamassa että kaulaan laitettiin ravintoletku ja verenohentajia pistettiin mahanahkaan kun en sängystä kyennyt nousemaan(ettei tule tukoksia)tiedän että selviät vaikkei nyt tunnukaan siltä!Juttele jonkun kanssa joka ymmärtää,tsemppiä kaikille 'pelkääjille',täällä yks sellanen kova pelkääjä

Äläkä usko näitä vauva viilleltiin päähän juttuja,ihan täyttä skeidaa ja haluavat vain pahoittaa sun mieles!Jokainen saa vielä mitä muille antaa!Ajattele pian sinulla on kaunis ihana vauva ja voit olla ylpeä itsestäsi!!!

Ei ole tehty kun 1 sektio 44 v ja meni hyvin. En ehtinyt edes pelätä.

Haluatko, että rukoilen puolestasi?

Mulle on tehty kaksi sektiota ja kyllä toinen pelotti ihan hirveästi, paljon enemmän kuin synnytykset. Musta sektio on vain kauhea tapa saada lapsi. 

Voi kiitos kaikille ihanista kommenteista!! Siis enpä olisi uskonut että näin paljon ihania ja kannustavia (ja järkipuhe-)viestejä saan. :) Tää on asia, josta en oikein voi puhua livenä kenellekään, ja ette usko että helpotti lukea näitä. Paljon sain ajattelun aihetta, varsinkin sen, että tosiaan paremmissa käsissä en voisi olla, kun lääkäreitä ympärillä ja aika tehokkaassa tarkkailussa saa olla. Plus että Suomessa voi aika huoletta sektioon kyllä mennä, itse menen vielä yliopistolliseen sairaalaan, joten kaikki mahdollinen on niin hyvin kuin voi. Onhan se totta, että harvemmin varmaan mitään pahoja komplikaatioita tulee, mutta ihmettelen kyllä, että joka paikassa niistä riskeistä saa lukea. Ei muista leikkauksista ja toimenpiteistä lue mitään vastaavaa... Kiitos kuitenkin kaikille ja lisääkin saa oikein mielellään kirjoitella, laitan tämän ketjun muistiin kirjanmerkkeihin ja luen sen aina kun alkaa taas kuolemanpelko vallata mielen. Hyvää jatkoa kaikille ja "ihana" huomata, ettei ole yksin hullujen pelkojen kanssa, mikä ilmeisesti liittyy tähän raskauteen ja johonkin vahvaan suojeluvaistoon. Kiitos! :)

T:Ap

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 22:36"]

Haluatko, että rukoilen puolestasi?

[/quote]

Hei! Kiitos, jos siitä ei ole vaivaa sinulle, niin se olisi hienoa ja olisin toki kiitollinen, vaikka itse en sillä tavalla vahvasti uskossa ole. :)

Ap