Peruskoulun epäonnistunut kielenopetus ja Mallikoulu

Me suomalaiset kun olemme tällaista hissukkakansaa, suu ei aukea silloin kun pitäisi. Ei voi mitään.

monessa tapauksessa varmaan kyse siitä, niin nuorilla kuin aikuisilla

Kysehän on nuorista, kypsymättömistä tyttösistä. He jännittävät kovasti. Lisäksi Suomessa tupataan välittömästi teilaamaan joku, joka uskaltaa suunsa avata ja puhua vähän virheellisesti vierasta kieltä.

Mutta kyllä vielä tänäkin päivänä peruskoulussa pitäisi panostaa entistä enemmän suulliseen ilmaisuun, ei vain vieraissa kielissä vaan ihan tässä kotimaisessakin. Varmasti moni osaa englantia paljonkin, mutta se rohkeus ja tottumus kielen puhumiseen puuttuu....

vähän valmistautua haastattelutilanteeseen ja opetella ulkoa muutaman fraasin jolla selviytyä. Varmasti nyt jonkinlainen sanavarasto on tuohon ikään enkun tunneista kerääntyny. Mutta ei, kamalan epävarmoja ja nynneröitä, miten tuollaisia voi maailmalle lähettää. Samoin ärsytti kun osalle oli niin kova paikka kun kampausta muutettiin, luuleeko ne että ne itse saa kuvauksissa päättää miten tukkaa pidetään ja laitetaanko huulipunaa vai ei. Eikö niillä ole minkäänlaista faktatietoa työstä johon ovat hakeutumassa.

Ei missään muussakaan työssä, esim. kesätyössä torilla saa alkaa itse improvisoimaan. Kyllä nuorenkin työntekijän tulee noudattaa työnantajansa ohjeita. Ainahan voi jäädä kotiin makoilemaan.

että ihan hyvä kielitaito on suomalaisten mielestä olematon, jos itsestä sattuu olemaan kyse. Monet ulkomaalaiset käyttävät rohkeasti hyvin vähäistäkin taitoaan, mutta suomalaiset pelkäävät nöyryytystä ilman syytä. Lisäksi erityisen kamala on suullinen kommunikaatiotilanne, joihin kasvavien ryhmäkokojen takia saa aina vain vähemmän henkilökohtaista ohjausta.



Terv. suomi toisena kielenä -opettaja

Jos kaksi kertaa viikossa 7 vuoden ajan sanot kovaan ääneen muutaman arkielämän lauseen luokan edessä muille, niin kyllä siitä jotain oppisi. Ja todella, kävellään sinne luokaneteen ja sanotaan: Hello. My name is Hanna. Nice to meet you. Ja seuraava. jne.



Mutta ei, täytellään vaan aukkotehtäviä ja kuunnellaan jotain 70 luvun äänikeloja.



Kieltenopettajat ovat muutenkin yleensä jotenkin tiukkoja ja takakireitä. Relatkaa ja löysätkää pinnejä.

Eli tuskinpa mallityttöjen osaaminen yhdeksän (tai kenties peruskoulun kuuden) opiskeluvuoden jälkeen antaa kovin kattavaa kuvaa kaikkien nuorten englanninkielentaidosta. Kaikki ylioppilaiksi lukeneet ystäväni puhuvat hyvää englantia (tääkin on toki yleistys, mutta koskeekin vain omaa tuttavapiiriäni).