Voi kun minua nyt harmittaa.

Vauvan homma on kasvaa. Se, että vauva kasvaa, tarkoittaa että hänellä on kaikki hyvin, ja että hoidat häntä hyvin. Ei vauvan kasvun ihastelu ole negatiivista, vaan positiivista. Lisäksi suurin osa ihmisistä unohtaa, kuinka hetken aikaa vauvat, varsinkaan poikavauvat, ovat sellaisia pieniä tirriäisiä, ja se, että he ovat ihmeissään lapsen koosta, kertoo vain siitä että heillä oli alun alkaenkin epärealistiset odotukset.



Lapsen pitää kuitenkin vuodessa kaksinkertaistaa painonsa ja kasvaa monta kymmentä senttiä sekä opetella kävelemään. Siinä on niin paljon hommaa, ettei lapsi vaan voi olla pieni ja kippurainen pelkästään niiden laiskojen sukulaisten mieliksi, jotka eivät käy katsomassa häntä useammin.;)



Minulla on kaksi jo syntymästään pitkää lasta, jotka kasvoivat ensimmäisinä kuukausina 6 cm kuukaudessa. Muistan hyvin kuinka sitä kasvua ihmeteltiin ja ällisteltiin. Kysyin sitten surkeana lastenlääkäriltä (joka erikseen ihmetteli, että jopas tämä kasvaa ja kasvaa) että pitäisikö tämän kasvaa jotenkin hitaammin? Lääkäri nauroi ja sanoi että ei toki, siksi tässä tätä ihmetellään, koska on vain hyvä että lapsi on näin iso, jäntevä ja hyvin kehittynyt. Kirjoitti vielä neuvolakorttiin että HYVÄ LAPSI etten unohtaisi. ;)



Sinun lapsesi on pikku vauva, vaikka olisi ikätovereihinsa verrattuna iso. Älä välitä siitä mitä muut sanovat, vaan ole ylpeä ja iloinen siitä, että lapsesi kasvaa hyvin eikä teillä ole suurempia murheita. Nykyään lapset ylipäänsä ottaen kasvavat paljon nopeammin ensimmäisenä vuotena kuin aiemmin, ja se johtuu vain siitä, että ravitsemustilanne on paljon parempi kuin ennen.

juuri mulle viimeinen pisara kun lastenlääkäri lausui nuo ihmettelevät sanat. Oletin, että hän tietää kuinka erikokoisia vauvoja voi olla. Mutta ehkä hän tosiaan tarkoitti sen positiivisessa mielessä. ap

tuosta lapsen pituudesta sillä äänellä, että lapsi on suurin piirtein epämuodostunut jättiläinen josta kohta tulee joku antropologi ottamaan kallomittauksia. Mut ei se sitten tarkoittanutkaan sitä millään pahalla. :)



Minäkin olin siis esikoisen kohdalla usein vähän loukkaantunut ihmisten kommenteista. Toisen lapsen kohdalla en siihen enää kiinnittänyt siihen juuri mitään huomiota. Sen olen oppinut, että ikinä en kenenkään lapsen kokoa kommentoi.



3

kolmas lapsi. Ja olen kuitenkin näin herkillä. No, ehkä johtuu siitä, että aiempia lapsiani ei ole juuri kommentoitu. ap

En ole uskoa silmiäni. Täällä jotkut äidit valittavat siitä, että heidän lapsensa kasvavat niin hyvin, että jopa lääkäri on ihmeissään.



Mitä sitten tekisitte, jos teidän vauvallanne havaittaisiin luustonkehitystauti, jonka takia hänen kasvunsa hidastuu vakavasti. Pojan aikuispituudeksi ennustetaan 140 senttiä.



Kannattaisi ehkä miettiä valituksen aiheitaan vähän tarkemmin.

Me 4kk neuvolasta kiireellisellä lähetteellä sairaalalle tutkimuksiin kun vauva liian pieni!!