Kuinka helposti voin saada yksinhuoltajuuden?

Tuli tuosta toisesta yh-ketjusta mieleen.



Eli tilanne on se, että meillä on kaksi ihan pientä lasta, joista toinen vielä vauva. Häntä nyt ei tietenkään voi isälleen antaa yökylään vielä hetkeen, mutta tuota 2-vuotiasta tavallaan voisi. Minua kuitenkin ahdistaa ja hirvittää.



Yksin olen lapset hoitanut sen 2,5-vuotta. Mies on matkustellut, harrastanut, nukkunut milloin huvittaa ja aamuisin miten pitkään huvittaa. No, tästä syystä eroammekin, mies ei halua muuttua perheenisäksi, hän lähti lopulta, koska minä ja lapset olimme kuulemma este hänen vapauelleen, rauhankaipuulle jne. Hän ei kuulemma voinut toteuttaa itseään haluamallaan tavalla perheessämme..



Koskaa ei ole lapsia hoitanut, mitä nyt ihan viimeaikoina tuota esikoista, kun hänen kanssaan pystyy jo touhuamaan ja puhumaan. Nyt eron jälkeen haluaakin varsinkin esikoista luokseen yöksi joka viikko ja asuu vielä toisessa kaupungissa 140 km päässä minun luotani. Ahdistaa niin perkeleesti, että nyt jo pienestä reppanasta tulee reissulapsi :'(. Lapsille toki tärkeää, että tapaavat isäänsä säännöllisesti, mutta tekeekö hyvää 2,5 vuotiaalle olla vieraassa kaupungissa isällään joka viikko yötä? Tai edes joka toinen vkloppu pe-su?



Isä täällä meillä asuessa miltei joka vloppu pyöri baareissa ja aina, ihan aina petti lupaukset, että tulee ajoissa kotiin. Aina tuli lähemmän klo 5 aamuyöstä. Lähti 2 vkon rantalomalle kaverinsa kanssa, kun esikoinen oli 6 vkoa vanha, taas rantalomalle kavereiden kanssa, kun kuopus oli 7 vkoa vanha, lähti kuopuksen varpajaisiin, kun vauva oli 5 pvää vanha ja jätti minut koko vlopuksi yksin vastasyntyneen ja taaperon kanssa. Lähti risteilylle päivä sen jälkeen, kun olimme muuttaneet, jäin vauvan ja taaperon kanssa uuteen asuntoon hirveän kaaoksen keskelle. Tuli esikoisen kerhon joulujuhlaan viinankatkuisena hiukset rasvaisena (että mua hävetti..). Aina näpytteli puhelintaan tai tietokonettaan, kun olisi pitänyt jaksaa leikkiä esikoisen kanssa. Näitä tilanteita riittää loputtomiin.. Ai niin pilasi meidän joulunkin bilettämällä baareissa, juu-u, jopa jouluaattoyönä piti päästä vähän pyörähtämään kaupungilla.. Lopulta päätti, että haluaa lähteä, koska ei rakasta minua enää, kaipaa vapautta ja ansaitsee onnea. Kuopus oli 3 kk. Sillälailla.



Ja nyt minun pitäisi päästää esikoista isille yöksi toiseen kaupunkiin, niin kauas minusta :(((. Ahdistaa enkä kestä. Isi myös haluaa tietysti, että joka toinen joulu lapset on hänellä ja kesälomilla puolet. Minä olen lapset ethnyt, jotta saan olla heidän kanssaan, varsinkin hitto vie jouluisin ja lomilla!



Toki haluan, että lapset tuntevat isänsä ja ovat tämän kanssa, mutta voinko silti jotenkin saada yksinhuoltajuuden ja ainakin päätösvallan siitä, että lapset ovan minulla lomat ja joulut? Ja että saan päättää milloin ja kuinka pitkiä aikoja esikoinen viettää isällään ja sitten aikanaan myös kuopus.



Ihan hirveä olo koko ajan. Tuntuu, kuin sydän revittäisiin rinnasta.



Pliis, älkää kirjoittako mitään ilkeitä kommetteja, olen jo valmiiksi sydän palasina täällä :(, kiitos.