kattelin tossa just

Satuhäitä ja alko niin maan kauheasti ketuttaan! Toiset mennee naimisiin jo vuoden jälkeen, kun mä odottelen vasta ensimmäistä rinkulaa sormeen! Takana n.2,5 yhteistä vuotta, no joo ei kuulosta pahalta, mutta tuntuu kuitenki! Tulee vaan mieleen et eikö toinen haluu tarpeeks? Kyllä meillä yhteinen asuntolaina kuitenki on, miksikäs siihen sit ryhtyi? Lapsistaki ollaan puhuttu, olen sanonut että mä haluan lapsia ja naimisiin, jos hän ei niin saa lähtee mut kyllä kuitenki halus jatkaa mun kanssa. Nyt sitten kun yritän jutella lapsen yrittämisestä ei toinen tunnu haluavan puhuakkaan asiasta. Ollaan jo ihan aikuisia, jotenka pikkuhiljaa olis jo aika... olen pyrkinyt olemaan painostamati, naimisiin menosta en ole ennää oikee sanonu mitää, olen jo melkei luopunu toivosta, mies jutteli jo puolisen vuotta sitten että pian mentäs kihloihin. Ja ketunhännät! Nyt olen kahteen kertaan yrittäny keskustella lapsista, ei mitään. Olkoo prkle! Mut vi*uttaa kuitenki.