Minkä verran synttärirahaa antaa teidän anopit lapsenlapselle ja minkä ikäiselle paljon?
Ja antaako muita lahjoja? Jouluna ja todistuksista?
Kiitos, jos viitsit vastata.
Kommentit (17)
lahjat ovat olleet lapsen toivomuksen ( ja joskun tarpeen ) mukaan 1-500 euroa. Joskus on lapsi toivonut lahjaksi mm. saippuakuplapulloa, erään kerran mummonsa kustansi hänelle lasten huoneen tapetoimisen (tapetit ja työt).
saavat joka synttärinä 100€. Lisäksi saavat jotain kirjoja, leluja tms synttärinä ja jouluna. Todistuksista ei meillä makseta mitään.
tabletin ja aikoi maksaa sille vielä autokoulunkin. Numeroista ei anna lahjoja, mutta muuten appivanhemmat antavat kyllä kalliitta synttäri- ja joululahjoja ja joskus ihan 100-300 euroa käteen vanhimmalle lapsellemme, pienemmille vähemmän. Kun tyttö oli viime vuonna kerran vaateostoksilla anopin kanssa, se tuli kasseilla lastattuna kotiin ja hintalapuista saatoin laskea että anoppi oli ostanut tytölle vaatteita kaikkiaan reilun 1200 euron edestä.
Eivät ole kovin varakkaita, eli jouluna ja synttäreinä joku pieni lahja 5-10e arvosta ja joskus joku rusinanaski. Huomiota, peli- ja leikkiseuraa ja yökyläilymahdollisuuksia rajattomasti.
Mitä pitäis saada? Voinko valittaa jonnekin sorrettujen miniöiden ammattiliittoon?
saa anopilta pääosin hyötylahjoja. Viimejouluna nuoremmat lapset ( silloi 4v ja 6v) saivat 3-pack pikkarit ja isommat lapset (10 & 12) toinen marketin hoitoainepullon ja toinen saman merkin shampoopullon. Lisäksi yhteiseksi pussin jouluomenoita.
Synttärilahjat samaa lajia. Ei todellakaan maksa todistuksista tms..
Ne on nää miniän lapset.. tyttärensä lapset saivat (samassa iässä kun noi mun isommat) lompakot joissa oli 20e rahaa sisällä.
Mitä pitäis saada? Voinko valittaa jonnekin sorrettujen miniöiden ammattiliittoon?
[/quote]
Minulle on sinänsä sama mitä anoppi antaa, mutta saisi lastenlasten kohtelu olla samanarvoista, olivatpa sitten miniän tai tyttären
antoi lahjaksi nyt 13v lapselle 30 euroa,sekin viikoa myöhässä ja valitti samassa viestissä miten auto on nyt huollossa ja ei pääse käymään. Ei edes soittanut ja toivottanut onnea synttäripäivänä. Joululahjaksi antaa omia vanhoja kirjojaan ja omia vöitään yhteiseksi kaikille lapsille ja vanhan lasipurkin, jossa oli erimaiden kolikoita.
Kun tyttöni täytti 8, antoi lahjaksi oman vanhan suoritusraudansa. Kun nuorin poika täytti 8, ei ees muistanut mitenkään. Toi sitten 3 kk myöhemmin taas yhden vanhan kirjansa.
Yhdelle lapsista antoi taas vanhan lintukirjansa ja toiselle miesten kalsarit kokoa xl, poika täytti silloin 10.
Tässäpä muutama esimerkki. Lapsilla on oma sp-osoite ja kännykkä ja vanhimmilla face. Silti mummo viisaa paskan vertaan eikä koskaan kysele kuulumisia lapsilta.
Sanonpa suoraan että täys mätä mummo.
Oma varakas isäni antaa hyvin harvoin lapsilleni mitään, mutta itse on vaatimassa muistamisia ja tekee listoja siitä mitä on keneltäkin saanut. Viime jouluna ei antanut mitään, edellisenä antoi lapsille -50 % -alennustarroilla merkityt pienet suklaalevyt, joissa oli parasta ennen päivämäärä mennyt jo ohi jonkin aikaa sittenkin. Muutkin lahjat joita joskus on antanut jotain 1 euron hintaisia.
meillä on tärkeämpää läsnäolo kuin raha.
Sen sijaan anoppi on antanut (ja myös lahjaverot maksanut) jokaiselle lapsenlapselleen 15 000 euron arvosta osakkeita sinä vuonna, kun lapsi täyttää 2v. Lahjakirjassa on aika tarkat ja ehdottomat vaatimukset siitä, miten näiden kanssa on toimittava.
hyväksyä se fakta, että aina ei mene nallekarkit tasan ja toiset ihmiset vaan on lähempänä sydäntä kuin toiset, eikä jäädä vatvomaan. Helpottaa elämää kummasti. Itselläni on tästä kokemusta siinä mielessä, että isäni äiti aina ihannoi setäni ja tätini lapsia ja me ollaan aina oltu ne itsestäänselvät viimeiset. Teinivuosina tämä haittasi, mutta nyt "aikuistuttuani" olen hyväksynyt asian ja lopettanut vatvomisen. Siksi en sitten itkenyt itseäni uneen sen takia, että mummoni ei halunnut tulla lapseni ristiäisiin ollenkaan, koska olivat "liian kaukana(30km, kyyti järjestetty ovelta ovelle)", vaikka kaikkiin tätini lasten juhliin, kuten syntymäpäiville aina menee 100 kilsan päähän. Sellaista on elämä. Nyt on paljon helponpi itselle olla ja toisaalta itsekin tajunnut sen perimmäisen syyn siihen tilanteeseen. Meidän tapauksessa on kyse siitä, että minä ja veljeni vierailemme mummolla melkein viikottain(mummo siis haluaisi, että ihmiset käy siellä mahd. paljon, koska alkaa olla iäkäs lähtemään itsekseen minnekään ja kaipaa seuraa) ja toiset lapsenlapset äitienpäiväna ja syntymäpäivillä ainoastaan. Toisin sanoen mummoni tapaa heitä ainoastaan juhlissa ja meitä myös ihan arkena, jolloin meistä on helppo osoittaa kaikkia "vikoja" toisin kuin niistä, jotka tapaa vain virallisissa tilaisuuksissa vimpan päälle laitettuna ja siloiteltua kuvaa itsestään näyttämässä. Nämä toiset ovat siis "hienoja ihmisiä" ja "hienoissa töissä" ja "tärkeissä tehtävissä" ja "tärkeissä menoissa". Minä saan myös haukut, jos en ole käynyt kuukauteen, mutta näitä muita vain vuolaasti kiitellään käymisistään. Fine. Ajatelkoon niin. Ei haittaa minua. Käyn, kun ehdin ja autan siinä missä tarvitsee apua. Eläköön mummo siinä uskossa, että ne toiset ovat parempia kaikessa.
(Lienee syytä vielä lisätä, että olen ihan neutraalin hyvissä väleissä näihin serkkuihini ja minulla ei ole mitään heitä vastaan, vaikka joskus toivoisin heidä käyvän mummolla useammin.)
Jouluksi neuloo villasukat, mutta rahaa tai jotain muuta ei koskaan. Tyttönsä lapsille ostaa pienet lahjat.
Syntärilahja voi olla mtä vain 50-300€ väliltä, riippuu mimtä lapsi tarvitsee.
Todistuksesta tai kokeista ei saa. Nimpparina 10€ käteisenä.
Jouluna n100€ lahjoihin.
Mielestäni laittavat liikaa rahaa ja olen varovasti koitanut toppuutella, ei minua kukaan kuuntele.
Sinäänsä toimii ihan hyvin. Teineille jo iso raha ja ihan pienihän ei rahanpäälle tajuakkaan.
Sinäänsä toimii ihan hyvin. Teineille jo iso raha ja ihan pienihän ei rahanpäälle tajuakkaan.
mutta nyt kaikki anopin lapsenlapset teini-iässä ja vähän vanhempiakin. Kaikki saavat nykyään nimppari-, synttä- ja joululahjaksi 20 euroa.
Eivät ole rikkaita, eivätkä ihan köyhiäkään, mutta eipä niillä olisi kahdeksalle lapsenlapselle enempää antaakaan kolme kertaa vuodessa. Eli aivan riittävä summa.
Uskomaatonta, että joku kirjoittaja vielä on katkera, kun lapsia ei muisteta...
Kasva aikuiseksi, ja ota itse vastuu lapsistasi. Älä odota muilta, niin pääset helpommalla. Joma omat vanhempani, jotka ovat jo lähes 80-v, eivät muista neljää alaikäistä lastani, kuin korteilla silloin tällöin. Joskus harvoin voivat antaa 5e tai 10e. Ja tuoda karkkipussin. En odota noilta vanhuksilta mitään muuta. Eiköhän ole jo vastuu kääntynyt toisin päin. Meidän on muistettava heitä