Lue keskustelun säännöt.
Työasiaa. Riita mieheni kanssa.
23.11.2012 |
Haluaisin tehdä töitä, mutta mieheni mielestä en voi, koska hän ei pysty joustamaan oman työnsä suhteen tai pysty ja pysty, olisihan se muutos nykyiseen... Vaativa työ anyway. Nuorimmat lapsemme ovat 4- ja 5- vuotiaita.
Olen ollut kotona viisi vuotta. Aikaisemmin melkein kaksi. Lasken kotona oloksi myös viimeisen vuoden, vaikka lapset ovatkin olleet (alle viisi tuntia päivässä) hoidossa. Olen opiskellut, tehnyt tuntitöitä ja välillä hoitanut rauhassa kotiakin.
Minulla on hyvä koulutus ja työmahdollisuuksia. Työt voisivat olla mielenkiintoisia, vaativia ja sitovia. Mitä nykyiset tuntityöni eivät ole! Näissä en kehity, vaikka sivuavatkin alaani.
Hoitajan palkkaaminen kotiin ei tunnu sopivalta vaihtoehdolta, koska koen, että vanhempien on järjestettävä työnsä niin, että he ehtivät pitää huolta lapsistaankin. Näin olen tähän asti tehnytkin. Mieheni antaa kyllä vapaa-aikaansa lapsille, mutta heillä ei ole yhtä intuitiivisen syvää suhdetta keskenään kuin minulla ja lapsilla kotiäitivuosistani johtuen on. Siivoojan voisimme palkatakin. Ei ole tunnesuhdetta siivoamiseen:)
No näillä järjestelyillä voisin tehdä töitä ja hakea ja viedä lapsia hoitoon. Hoitopäivien pituudeksi tulisi yhdeksän, harvemmin kymmenen tuntia. Lyhyet päivät hoidossa ovat sujuneet hyvin, mutta entäpä pidemmät? Lasten sairastelut? Mielestäni en voisi olla heti pois uudesta vaativasta työstäni.
Olisihan epäreilua, että vain minulla olisi stressi ehtiä ajoissa hakemaan lapsia hoidosta?! Olen hakenut ja vienyt viimeisen vuoden, kun olen osa-aikatöitä tehden sen ehtinytkin. Jaksaisinko olla hyvä äiti? Nyt on tuntunut elämä liian tyhjältä. Delegoisin kauppareissut miehelleni ja tosiaan siivoojakin voisi käydä meillä.
Minulle tarjottiin työtilaisuutta, jonka tiedän vaativan enemmän kuin aikaisemmat, nimenomaan sisällölliseti, mutta myös ajankäytön vuoksi. Palkkaa saisin hyvä jos kolmanneksen ökytuloisen mieheni tuloista ja se tässä rassaakin. Nykytilanteeseen nähden tienaisimme toki lisää. Mieheni elättäisi minua riemumielin, eikä ole yhtään innostunut vaativampiin töihin paluustani. En halua tehdä floppia.
Saman kokeneita äitejä linjoilla?
Kommentit (9)
kai sä ymmärrät, että sulla on oikeus mennä töihin. Joten mene.
Tietenkin joudut asiaa miehellesi varmasti vielä myymään, mutta se ei tarkoita sitä, että miettisit kotiinjäämistä vaan ainoastaan sitä, että töihin menet.
Siivooja on varmasti fiksu veto.
Sitä en tajua, että miksi miehen pitää hoitaa kauppareissut? Miksi sun pitää viedä ja hakea lapset?
Kun lapset sairastaa, se jää kotiin, joka sillä hetkellä voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenikin tulot olivat vaatimattomat uran alussa. Jäin kotiin viideksi vuodeksi. Otimme harkittuja riskejä miehen uralla ja se kannatti.
Hän ymmärtää kyllä kiittää minua mahdollisuudesta, jonka olen hänelle suonut, vailla huolia lasten sairasteluista ja hoitoonviemisistä. Hän pelkää, että jakkara hänen allaan voi horjahtaa, että ei hänen uransa sentään niin vakaa ole, että kestäisi kaikkia perhe-elämän paineita juuri nyt.
Täytyy vääntää rautalangasta, että tottakai minunkin tulot ovat pienet aluksi... Kiitos kovasta kommentistasi. Mietin vielä kotona oloni hintaa / vs työhän paluuta.
Ärjyvä kotihengetär ap
kotiin. Ei siinä mitään hävettävää ole. Suosittelen asian harkintaa.
On aikaisia aamukokouksia ja illat voivat yllättäin venyä. Päivät ovat yhtä juoksua ja vaativia päätöksiä. Hän kuljettaisi lapsia hoitoon jos ehtisi, mutta viime kädessä vastuu jäisi minulle. Ja hyvin lyhyellä varoitusajalla!
Minulla myös on joustava työaika, mutta kokoukset osuvat keskelle päivää (klo 12-14). Ongelmana on ehtiä aina ajoissa hakemaan lapsia, jos työpäivän pituus on lasten kannalta jo valmiiksi äärirajoillaan. Jos miehellä ei ole aamukokousta, keräisin kyllä tunteja menemällä aikaisin töihin.
Suostutelisin mieheni näihin järjestelyihin. Koska mies kuljettaisi harvemmin lapsia, niin hän saisi tehdä kauppaostokset. Ne kun eivät ole kellonaikaan sidottuja.
ap
todellakin "kuuluisi" joustaa omista töistään ja ottaa enemmän vastuuta lapsista. Mutta näyttää siltä, että häne ei tule näin tekemään.
Mutta nuorimpasi on jo 4v, joten sinuna menisin töihin ja palkkaisin jonkun mukavan opiskelijan tms. hakemaan lapset pk:sta. Jos kerran miehelläsi on varaa elättää sinua kotiäitinä niin hänellä on varmasti varaa maksaa myös hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka siivoaa, tekee ruokaa, vie lapset kerhoihin ja harrastuksiin jne.
Näin voit tehdä uraa etkä murehtia sairaista lapsista.
Lasken kotona oloksi myös viimeisen vuoden, vaikka lapset ovatkin olleet (alle viisi tuntia päivässä) hoidossa.
Hoitajan palkkaaminen kotiin ei tunnu sopivalta vaihtoehdolta, koska koen, että vanhempien on järjestettävä työnsä niin, että he ehtivät pitää huolta lapsistaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokaa voi tilata tarvittaessa netin kautta.
Siivooja on hyvä ratkaisu.
Lapset annetaan luvalla päiväkodista muillekin kuin vanhemmille.
En olisi vielä pari vuosikymmentä sitten uskonut, että vieläkin tällaisia kirjoitetaan tosissaan.
Onhan se ihanaa, että miehesi on ökytuloinen, mutta valitettavasti hän ei ymmärtänyt omaa onneaan parisuhteessa, kun tuli ottaneeksi "uranaisen". Teille molemmille on varmaan kirkkaasti selvää, että nainen hoitaa kodin, lapset ja palvelee miestään, kun on niin pienituloinen.
Et halua tehdä floppia - mitä se merkitsee? Siis miehesi vaiko työsi suhteen? Elämässä tulee eteen valintoja, ja tässä on nyt sinulla yksi sellainen. Myös miehelläsi.
Häntä varmaan lohduttaa suunnattomasti se tieto, että yhä kasvavasta työttömien joukosta hän varmaan löytää sinun tilallesi uuden kotihengettären ja palvelijan, jos sinun urasi työmarkkinoilla on hänelle liikaa.