Auttakaa, olen niin rikki! Mies jätti, en kestä tätä enää

mutta elatussopimusta ei tehty, koska mies sanoi osallistuvansa muuten kuluihin. Ei se kuitenkaan mennyt niin, mies ei ole maksanut mitään. Pari maitopurkkia tuonut joskus. Kyllä, itsetuntoni on huono. En kylläkään takerru, vaan päinvastoin väistyn nopeasti jos näyttää siltä. Mun ongelma on liika kiltteys, olen helposti kynnysmattona. Olen kasvanut uskonnollisessa perheessä, jossa remmiä ei säästelty. Ehdoton nöyryys ja kiltteys oli se mitä vanhempani vaativat. Sieltä varmaan tullut tämä käyttäytymismalli.

Ulkoisesti ei uskoisi, koska olen menevä, nätti, korkeasti koulutettu ja mulla on paljon ystäviä ja tuttuja. Jostain syystä valitsen miehekseni aivan toisen ääripään; reppanan, jolla ei ole kummoistakaan koulutusta, alkoholiin meneviä ja yksinäisiä. Ajattelen etten voisi kelvata kenellekään muulle. Ap

Eihän teillä ole vielä elatussopimustakaan joten ei hänen tarvitse mitään takautuvasti maksaa.

Tunnut hivenen takertuvalta ihmiseltä, vaikka mies kohdellut sinua kurjasti. Onko itsetuntosi huono?

Laki muuten lähtee lapsen oikeudesta isään ja äitiin, ei vanhempien oikeudesta lapseen. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Menee varmaan joka toinen vkonloppu ja kenties yks arki-ilta systeemillä.

testillä varmistettu. Vauvahan on sinun, ei isästä niin varmasti tiedä. Älä pidä yhteyttä, älä vastaa yhteydenottoihin. Tuntuu sairaalta ihmiseltä, pärjäät paremmin ilman.

...että ilmeisesti miehesi ei kykene/halua sitoutua noihin lapsihommiin. Lapsiarki on siis tylsää ja nyt juoksee sitä pakoon.



Mulle kävi just noin, ainoa poikkeus kuviossa, että satun olemaan se mies. Siis ex-vaimo lähti karkuun lapsiaan toisen miehen mukaan.



Jos tilanne on tuollainen, niin se tarkoittaa kyllä, että tuosta miehestä ei tule olemaan sinulle joka tapauksessa mitään iloa. Jäi tai lähti, mitä hyötyä miehestä on sinulle, jos ei sitoudu yhteisvastuullisesti lastenhoitoon? Et luultavasti näe sitä nyt tuskaltasi, mutta jatkossa tulet huomaamaan, että hyvä, että lähti. On ihan tarpeeksi tekemistä vauvan hoidossa yksinkin, saati, että siinä on joku vielä siipeämässä hoivaa/huolta jne.



Vauvantulo perheeseen on aina kriisi, valitettavasti sitä ei etukäteen voi nähdä, että miten toinen tulee reagoimaan siis lapsiarkeen. Kaikista ei vain kerta kaikkiaan ole vanhemmaksi, ovat liian narsistisia moiseen touhuun...



Mutta: muista, että loppupeleissä sinä olet se voittaja, koska lapsi jää sinulle. Vielä se mies huomaa, että mitä tuli tehneeksi. Sinun elämäsi on tärkeä lapsen kautta, mies jää nyt sitä vaille, eikä mikään lopulta korvaa itse ryssittyä vanhemmuutta.

Miten selvisit erostanne? Pitääkö ex yhteyttä lapsiin? Huh, hatunnosto sinulle. Oli varmaan kova paikka.

Olet ihan oikeassa, että tämä tilanne koituu lopulta onnekseni. Ahdistaa vaan niin kovasti tällä hetkellä, ettei sitä vielä tajua. Ap

...että ilmeisesti miehesi ei kykene/halua sitoutua noihin lapsihommiin. Lapsiarki on siis tylsää ja nyt juoksee sitä pakoon.

Mulle kävi just noin, ainoa poikkeus kuviossa, että satun olemaan se mies. Siis ex-vaimo lähti karkuun lapsiaan toisen miehen mukaan.

Jos tilanne on tuollainen, niin se tarkoittaa kyllä, että tuosta miehestä ei tule olemaan sinulle joka tapauksessa mitään iloa. Jäi tai lähti, mitä hyötyä miehestä on sinulle, jos ei sitoudu yhteisvastuullisesti lastenhoitoon? Et luultavasti näe sitä nyt tuskaltasi, mutta jatkossa tulet huomaamaan, että hyvä, että lähti. On ihan tarpeeksi tekemistä vauvan hoidossa yksinkin, saati, että siinä on joku vielä siipeämässä hoivaa/huolta jne.

Vauvantulo perheeseen on aina kriisi, valitettavasti sitä ei etukäteen voi nähdä, että miten toinen tulee reagoimaan siis lapsiarkeen. Kaikista ei vain kerta kaikkiaan ole vanhemmaksi, ovat liian narsistisia moiseen touhuun...

Mutta: muista, että loppupeleissä sinä olet se voittaja, koska lapsi jää sinulle. Vielä se mies huomaa, että mitä tuli tehneeksi. Sinun elämäsi on tärkeä lapsen kautta, mies jää nyt sitä vaille, eikä mikään lopulta korvaa itse ryssittyä vanhemmuutta.

Kuulostaa vähän siltä, että mies yrittää nyt mitätöidä sinun äitiydenkin. Viemällä vauvan luotasi pois hän haluaa näyttää, ettei sinua tarvita (siinäkään).



Sinun ei tarvitse suostua mihinkään, mikä ei tunnu sinun mielestäsi hyvältä ajatukselta. Mielestäni sinun pitäisi rajoittaa ainakin yökyläilyt pois. Pienen vauvan paikka on sinun luonasi.

vauvaasi yökylään jos et halua! Miehellä ei ole oikeutta edes tavata vauvaa ilman sinun läsnäoloasi. Takaan, että sossut ovat samaa mieltä tässä asiassa. Sossujen mielestä vauvan paikka on äidin luona, joka on tätä alusta asti hoitanut.

Tosin vasta raskaana vielä. Kirjoittelen tänne myöhemmin, sillä jos kaipaat vaikka kirjekaveria niin luulen että meille molemmille voisi vertaistuki olla tarpeen. Minä pelkään itsekin milloin täydellinen romahdus tulee. Olen jo varannut ajan neuvolalääkärille, ottanut yhteyttä diakoniatyöntekijöihin ja erääseen terapeuttiin. Voi olla ettei tämäkään riitä. Sitä on niin yksin.



Voimia sinulle ja minulle.

Varsinkaan jos äiti ei imetä, niin mitään estettä asialle ei ole.



Laki lähtee lapsen oikeudesta vanhempiinsa ja isä kykenee ihan yhtälailla hoitamaan vauvaa 24/ 7.

kuinka ap:en mies jaksaa/viitsii hoitaa pientä lasta jos hoito-intoa ole ollut yhdessä elonkaan aikana. Mihin/kelle pikkulapsi viedään kun hän on isän luona?

Sinä olet nainen ja nainen on vahva! Pidä huolta itsestäsi, älä välitä tuollaisesta raukasta joka jättää pienen lapsensa äidin, hän ei ole sinun arvoisesi, sinun ei tarvitse kohdata tuota oliota.

Pyydä vaikka äitisi tai joku läheisesi teille, kun mies tulee katsomaan vauvaa. Vauvaa ei tarvitse antaa vielä pois lähivanhemman luota edes isälle. Mene itse johonkin siksi aikaa.



Sä selviät tästä, vaikka nyt ei siltä tunnukaan. Ensi vuonna tähän aikaan olet paljon vahvempi kuin nyt. Muistan sua iltarukouksessani.



Miksi miehesi jätti sinut? Haluatko kertoa siitä?

en imetä, joten kaippa se mahdollista on. En vaan kestä tuollaisia eroja vauvan kanssa!!! Mies kohteli mua tosi rumasti koko raskauden ja sen jälkeisen ajan. Haukkui edellisen liittoni lasta, ei osallistunut mitenkään kustannuksiin vaikka työssä kävi. Hän lähti päiviksi omille teilleen ja jätti mut oman onneni nojaan. Nyt hän sitten vaatii kylmän rauhallisesti ja hymiöiden kanssa että oltaisiin ystäviä. Vähän aikaa sitten kuulemma rakasti vielä, nyt ei tunne mitään muuta kuin kaverillisia tunteita.



Ihan nätisti kyllä kirjoitti (ei voinut puhua mun kanssa kasvotusten). Tunnen itseni niin törkeästi hyväksikäytetyksi. Miten kukaan voi kohdella toista näin? Ap

ilkeää ja itsekeskeistä ihmistä elämässäsi. Sun ei tarvitse antaa vauvaa miehelle. Hän voi hyvin käydä tapaamassa vauvaa vauvan kodissa. Yövierailuja ei edes suositella alle 2-vuotiaille.

Ehkä hänellä on jotain henkisiä ongelmia? hyvä että silloin lähtee eikä jää kiusaamaan teitä. Soita oikeasti johonkin esim, auttavaan puhelimeen, saat suhteellisuudentajua, omassa murheessa huolet kasvaa ja todellisuus hämärtyy. Älä jää yksin miettimään. äläkä anna miehen pallotella sua tunteilla, uhkauksilla, kiristyksillä, mielistelyllä, mitä nyt ikinä tekeekään.

Paha olo velloo vain niin että vatsaa vääntää. Miksi mulle kävi näin? Olen ystävien kanssa jutellut tosi paljon, ja tuska helpottaa siksi aikaa. Näin iltaisin vajoan kuitenkin pohjamutiin. Syytän itseäni kaikesta, vaikka en tiedä mitä olisin voinut tehdä toisin.

Huomasin vain, että mitä kiltimpi ja nöyrempi olin, sitä törkeämmin mies kohteli mua/meitä.



Tekisi mieli kirjoittaa miehen äidille kirje, jotta tietäisi mitä täällä on tapahtunut. Mutta ei kai siitä mitään hyötyä olisi, äidit on aina lastensa puolella. Mummi on kuitenkin ihan herttainen ja palvoo lapsenlastaan, en halua pahoittaa hänen mieltään. Harmi että mummi asuu niin kaukana, itselläni ei ole sukua lainkaan.



Millä frekvenssillä miehen olisi hyvä nähdä lastaan? Aiemmin hän pysytteli poissa paljonkin, mutta tämän kriisin tullen hän on viemässä lasta koko ajan jonnekin. En ymmärrä. Meillä on tosiaan lastenvalvoja vasta reilun parin kuukauden päästä. Miten siihen asti menettelisin? Mitä lastenvalvojalla yleensä sovitaan tällaisissa tapauksissa kun lapsi on vasta alle vuoden? Elatusta mies ei ole maksanut ollenkaan. Joutuuko ne maksamaan takautuvasti?



Tunnen itseni hyväksikäytetyksi joka tavalla; seksuaalisesti, taloudellisesti ja henkisesti. Mies vain otti kaiken. Ajattelin jo, että en kestä miehen hyökkäyksiä enää, vaan suosiolla antaisin lapsen miehelle. Koko miehen suku palvoo miestä ja lastamme, mut ja jaksamiseni on sivuutettu täysin. Tuntuu kuin olisin ollut pelkkä hautomo, joka muni jälkeläisen miehelle ja suvulleen. Mut heivattiin roskikseen.

vai ihan suomipoika??

Ap

Eihän teillä ole vielä elatussopimustakaan joten ei hänen tarvitse mitään takautuvasti maksaa.



Tunnut hivenen takertuvalta ihmiseltä, vaikka mies kohdellut sinua kurjasti. Onko itsetuntosi huono?



Laki muuten lähtee lapsen oikeudesta isään ja äitiin, ei vanhempien oikeudesta lapseen. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Menee varmaan joka toinen vkonloppu ja kenties yks arki-ilta systeemillä.