Meidän kahden nuorimman lapsen ikäeroksi tulee yli 4v

Meillä on noin 4 v:n ikäero kakkosen ja kolmosen välillä sekä kolmosen ja nelosen välillä. Mielestäni noin 4 v:n ikäero on todella loistava! Vauvaan ehtii keskittyä ihan eri tavalla, kun toiseksi nuorin lapsikin on jo melko iso ja omatoiminen.

Meillä kakkonen ja kolmonen ovat molemmat samaa sukupuolta, ja tykkäävät leikkiä kahdestaan tosi paljon. He ovat tosi hyvät kaverukset. Kolmonen on oppinut kakkoselta paljon, ja hän on ikäisekseen todella etevä lähes kaikessa mahdollisessa.

Nuorimmainen nelonen on eri sukupuolta, joten voi olla, että hänellä on sitten osittain omat jutut. Mutta ikäero ei vaikuta tähän, vaan nimenomaan sukupuoli.

Kamalan paljon. :( Jääköhän nuorimmainen ihan yksinäiseksi. :(

Eikä hän silti ole yksinäinen.

Alkuun tuntui, että vauvaan voi todella keskittyä, mutta yhteistä leikkiä ei sitten myöhemmin ollutkaan. Nuorin oli aina meidän vanhempien seurassa ja isommat leikkivät erikseen. Näin siihen asti kunnes nuorin nyt 2v ja nyt ilokseni olen huomannut, että pienin seuraa kaikessa isompaa siskoa, nukkeleikit, laulut ym tekemiset ja sisarukset tykkäävät toisistaan tosi paljon.



Itsellänikin pikkusisko 4 v ikäerolla ja olemme tosi läheisiä nyt aikuisina, vaikka murrosiässä olimme aivan erilaisia eri aaltopituuksilla.



Silti olen sitä mieltä, että meidän perheessä tuo 4v ikäero on maksimi...

MAinio ikäero oli. VIelä kerran äiti sai olla kotona, kun alakoululainen aloitti taipaleensa. Yksinäinen ei missään tapauksessa ole. Onhan hänellä valtava verkosta: vanhemmat, sisarukset, muut sukulaiset, kaverit...

Lapset keskeytti ajatuksen ja tärkein jäi ap:lle sanomatta:



Ikäero on ihan ok, älä murehdi. Vauvana sisarukset osaa iloita vauvasta, vaikka välissä voi olla sellainen vaihe, ettei yhteistä tekemistä juuri ole. Mutta tilanteet muuttuu ja nautitaan siitä vaiheesta, joka kulloinkin on. Oma kokemus suhteesta pikkusiskoon todistaa, että vaikka välillä ei olla tekemisissä, voi viimeistään aikuisena olla oikein ihana ja lämmin suhde sisarukseen.

Kahdella vanhimmalla on ikäeroa 1v6kk. Ja nyt sitten kun kolmas syntyy niin ikäeroa toisella ja kolmannelle tulee lähes tasan 5v.



Kaksi ensimmäistä ovat samaa sukupuolta ja leikit sujuu hyvin, on yhteisiä kavereita, yhteinen huone ym. Miten tämän kolmannen käy? Leikkiikö isommat enää hänen kanssaan, esikoiseenkin ikäeroa tulee se 6,5v. Miten huonejaot tulevaisuudessa, kun kaikille ei kuitenkaan ole mahdollisuutta antaa omaa huonetta. Olenko mä hullu, kun aloitan kaiken alusta?

Hulvattoman hauskaa noilla on, vaikka nuorempi ei edes puhu vielä kunnolla. Tottakai vanhemmalla lapsella on omia juttuja ja kavereita, mutta kyllä sitä yhteistä riehumistakin löytyy. Ja toisaalta vanhempi sai olla vauva pitkään ja vastaavasti kuopus sai hyvää vauvahoitoa, kun vanhempi oli jo iso eskarilainen nuoremman syntyessä.



En mä ymmärrä, miksi lapsen pitää saada sisaruksesta välttämättä bestis. Eikö niitä kavereita löydy muualtakin? Tuntuu, että näillä pienen ikäeron sisaruksilla on kauhean suppea kaverimaailma (jos ovat samaa sukupuolta) ja ovat aina keskenään. Myös aikuisiällä ei juuri ystäviä monesti ole kuin se sisko.