Lue keskustelun säännöt.
Tyttöjen välinen ystävyys on kidutusmuoto ja traumatisoiva kokemus
31.08.2012 |
Viitosluokkaa on ollut nyt muutamia viikkoja ja täysi sota luokassa. Oli ensin kolmikko. Sitten yksi tytöistä omi toista tyttöä, joka suuttui siitä. Omija jäi yksin ja nyt ne muut kaksi sorsii sitä yhtä, joka oli vikkelä ja ottikin uuden kaverin, ja jätti kaksikon keskenään. Ne ei tykänneetkään siitä, että kolmikosta yksi lähti pois.
Pojille kun antaa pallon välkällä, ne pelaa kaikki palloa ja sitten ne menee takaisin tunnille.
Mä en kestä tätä! Mulla on 3 tyttöä! Ennenkuin jokainen on aikuinen, mä olen mielisairaalassa.
Kommentit (7)
Onneksi olen töissä miesten kanssa!
Sääliksi toki käy myös pojat, jotka eivät pelaa palloa.
AV on paras esimerkki "tyttöjen välisestä ystävyydestä"!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne pojatkin osaa sen yhden ulkopuolelle jättämisen ja kavereiden valikoimisen. Valitettavasti.
t: kolmen pojan äiti
ne pojatkin osaa sen yhden ulkopuolelle jättämisen ja kavereiden valikoimisen. Valitettavasti.
t: kolmen pojan äiti
Juuri meinasin kommentoida samaa. Ihan hyvin onnistuu pojiltakin jonkun ulkopuolelle jättäminen. Ei takuulla ole ainaista "pelataas jätkät reilusti ja urheilumielellä palloa" -meininkiä. Jotain alkukantaista vaistoa kai palvelee tämä laumaeläinten nokkimisjärjestys ja paikan hakeminen ryhmässä.
eikä vielä koskaan ole kaveripiirissä tuollaista esiintynyt! Sen verran hyvää pataa kaikki keskenään etten usko koskaan olevankaan...
Olisko niin että kun kaverisuhteet solmitaan jo pkssa niin ystävyys on mukavampaa? Meillä ainakin koko likkakööri tuntenut toisensa tarhasta asti :)
Niin ja mitä poikiin tulee niin todella osaavat tuon sorsimisen taidon. Sen olen huomannut tässä kun kotiäitinä olin monta vuotta ja seurailin naapuruston poikia.
Meitä on moneen junaan ja osa jää laiturille...
En yleistäisi ikinä, että tytöt sitä ja pojat tätä!
Itse ainakin olen huomannut tämän reilut nelkytvuotisen elämäni aikana, että kaikki riippuu persoonista sekä olosuhteista(mm.aikuisten sallimisista)!
Minä oon tyttö ja minulla on sisko ja veli,
kävin peruskoulun luokassa missä oli 32 oppilasta, suht yhtäpaljon tyttöjä ja poikia,
naapurustossa oli toistakymmentä tyttöä sekä poikaa,
minulla on 4 tytärtä ja 2 poikaa, vanhimmat jo aikuisia:
enkä ikinä tule väittämään, että sukupuoli yksin määrää käyttäytymisen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin koko ala-asteen samalla luokalla. Suurin osa luokan tytöistä muodostivat tiiviin joukon, jossa hengasimme yhdessä niin koulussa kun vapaa-ajalla (loppujen tyttöjen kanssa olimme myös hyvää pataa, mutta heillä oli omat juttunsa).
Kuulostaa päälisin puolin kivalta, mutta kyllä tuossa meidän 8-10 tyttöä sisältävässä joukossa oli jokainen vuorollaan sorsittavana. Paitsi muutamat joukon johtajat, jotka päättivät ketä vuorollaan hyljeksittiin. Itselle ei mitään traumoja jäänyt, sillä olen aina osannut luovia joukoissa ärsyttämättä muita ja olemalla kaikkien kaveri, mutta kyllä taisi muutamalle tapaukselle jäädä ikuiset arvet tuosta touhusta...
Yksi näistä joukon pahimmista kiusaajista väitti vielä aikuisiällä täysin pokkana, että HÄNTÄ oli kiusattu koko peruskoulu.
Minulla on tyttö ja poika ja he elivät täysin erilaisen lapsuuden. Pojalla oli ja on kavereita, ei omimista ja ihmissuhdepelejä, vaan reipasta meininkiä, urheilua ja kivaa touhua yhdessä. Tytöllä aivan erilaiset kokemukset, ei pelkästään itsestään, vaan luokkakavereistaan myös. Ainaista selän takana puhumista ja sorsimista ja yhden jättämistä pois, piiri pieni pyörii. Joskus minun on vaikeaa edes tunnustaa olevani nainen, niin ottaa päähän naisten tyyli elää ja olla, pienestä pitäen.