Kuuluuko ääntä, jos kukaan ei ole sitä kuulemassa?

Paitsi avaruudessa.

Koska kysymys "kuuluuko" viittaaa nimenomaan siihen että joku on kuulemassa, että jonkun aistinelimet ottavat vastaan ne ääniaallot ja tulkitsevat kuuloaistimukseksi.

Riippuu siitä, miten ääni ja kuuluminen määritellään. Suomen kieli ohjaa ajattelemaan, että ääntä ei ole, elleivät ääniaallot kohtaa kuuloelimiä.

kaatuuko puu, jos kukaan ei ole sitä näkemässä on toinen variaatio tästä.

mutta kyllä rupes naurattaan =D Tästä aiheesta on joskus kännipäissään väitelty "jos metsässä kaatuu puu nii lähteekö siitä ääntä jos kukaan ei oo kuulemassa" haahaa.... Toivottavasti tämänketjun joku viisaampi lukee ja kertoo =D

Onhan se äänen aiheuttaja siellä ja ne ääniaallot, vain kuulijaa ei ole.

kaatuuko puu, jos kukaan ei ole sitä näkemässä on toinen variaatio tästä.

Siitä ei liene epäselvyyttä, että se tapahtuma tapahtuu, jonka ihminen tulkitsisi puun kaatumiseksi jos olisi näkemässä joko itse tai vaikka videokameran kautta, riippumatta tarkkailijan olemassaolosta.

Mutta kun ei ole tarkkailijaa, ei ole ketään joka erottelisi kokonaisvaltaisen luonnon kokonaisuuden osiin "puu", "kaatua" jne, on vain kokonaisuus joka muotoutuu ajan kanssa tietyllä tapaa. Ei siinä ole kaatuvaa puuta, ellei ole tietoisuutta joka ymmärtää käsitteet puu ja kaatua ja käyttää niitä. Erilainen tietoisuus voi nähdä asiat hyvinkin eri tavoin, esim. mikrobi joka itse saattaa olla vaikka sen kaatuvan puun rungolla, ei tiedä mitään puusta eikä kaatumisesta, oman erilaisen mittakaavansa takia.

Tätä kysymystä pidetään usein absurdina siksi, kun kuvitellaan että vastaus "ei kaadu" tarkoittaisi sitä että jotenkin maagisesti puu jäisi pystyyn jos kukaan ei katsele tapahtumaa, tai että ääniaallot eivät etenisi ilman kuulijaa. Mutta siitä ei ole kyse siis vaan siitä, että kiinnitetään huomitoa siihen miten ihmistietoisuus itse jaottelee todellisuuden osiin ja määritelmiin ja lopulta sotkeutuu niihin niin että luulee niitä todellisuudeksi.

ei siellä olisi mitään eläintä, joka pystyy aistimaan puun kaatumisen.

Se, että kukaan ei ääntä ole kuulemassa ei tarkoita sitä, etteikö se ääni OLISI olemassa. Onhan se äänen aiheuttaja siellä ja ne ääniaallot, vain kuulijaa ei ole.

miksi sitä kutsutaan ääneksi? Eikö juurikin siksi, että ihminen joka kyseisen termin on kutsunut, kokee sen kuuloaistimuksena. Mekaaninen aaltoliike, jonka ihminen kokisi ääniaistimuksena, on toki olemassa riippumatta siitä onko paikalla ihmistä tai ihmisten mittalaitteita tai ei, mutta onkin eri asia onko järkevää määritellä sitä ääneksi silloin, saati kuten ap:n kysymyksessä jossa kysytään KUULUUKO ÄÄNI mikä erityisesti viittaa kuulemisprosessiin.

Tätä voi miettiä vaikka pikkulapsen eriytymättömän tietoisuuden kautta. Hänellä ei ole vielä nimilappuja erilaisille asioille kuten minä, äiti, ääni, valo, lelu. On vain kokonaisvaltainen, eriytymätön havainto ilman erillisyyttä. Missä siinä on ääni tai missä siinä on minä? Psykologisen käsityksen mukaan ei missään, vaan nämä kehittyvät lapsen tunnemaailmaan vasta vähitellen ympäristöstä ja omasta kehosta saadun palautteen myötä kun esim. lapsi huomaa että hän voi kyllä liikuttaa omia raajojaan muttei tiettyjä muita objekteja joita havaitsee jne.