mitä ajattelet 20v ja 22v äidiksi tulleesta henkilöstä ja joka ei tuosta enempää lapsia tee?
Kommentit (15)
Paitsi että tuo oli 1970-luvulla ihan tavallista. Äitini tuli isoäidiksi 51-vuotiaana ja ehti nauttia isoäitiydestä melkein 10 vuotta.
En ajattele mitään erityistä, koska jokaisella perheellä on omat arvonsa ja tapansa.
että jos ei ole ehtinyt vielä opiskella mihinkään ammattiin, niin hänen täytyy sitten hoitaa pieniä lapsia opiskelun ohella, eikä se välttämättä ole mitään herkkua. Hyvä juttu, jos siitä selviytyy.
Siitä, ettei meinaa tehdä enempää lapsia, en ajattele mitään. Eikös kaksi lasta ole aika tavanomainen määrä suomalaisissa perheissä? Itsekään en haaveile enemmästä.
Mitä pitäisi? Aika normaalilta naiselta kuulostaa. Itsekin saman ikäisenä sain lapset, opiskelin kyllä. En vieläkään ole hoksannut mitä sen vaikeampaa on opiskella lasten ohessa kun käydä vaikka töissä. Tosi moni työ on kyllä paljon haasteellisempaa kuin joustavat opinnot. Siksi koin että opiskeluaika olisi parasta kun lapset ovat pieniä. :)
miksi toisten ajatukset susta on niin tärkeitä?Onko sulla huono itsetunto?Mitä sä aattelet musta musta kun mä nousen joka aamu vasta 7.30?Et varmaan mitään?
En vieläkään ole hoksannut mitä sen vaikeampaa on opiskella lasten ohessa kun käydä vaikka töissä.
kuin perheen nykyinen koti.
Ja ainakin yliopisto-opiskelu on sen verran vaativaa, että minä en olis pystynyt siihen, jos olis ollut lapsia, tai ainakin valmistuminen olisi venynyt todella pitkäksi.
En vieläkään ole hoksannut mitä sen vaikeampaa on opiskella lasten ohessa kun käydä vaikka töissä.
kuin perheen nykyinen koti. Ja ainakin yliopisto-opiskelu on sen verran vaativaa, että minä en olis pystynyt siihen, jos olis ollut lapsia, tai ainakin valmistuminen olisi venynyt todella pitkäksi.
No asun Helsingissä joten opiskelupaikka on 99% varmuudella juuri täällä, etenkin kun tiesin mitä lähteä opiskelemaan. :)
Työni on kyllä paljon haastavampaa kuin opiskelu yliopistossa. (jonka siis kävin) Olisinpa uskaltautunut äidiksi aikaisemmin! Upea mieskin löytyi jo aikaisin. Talouskin oli ihan hyvä, sen verran hyvä että pari pientä olisi vallan mainiosti pärjännyt. Eli tarpeellinen rahamäärä olisi kyllä ollut. :)
niin ajattelen, että hän voi toki kuvitella elämänsä eteenpäin, mutta vain kuvitella.
Näin nelikymppisenä on hassua muistella kuinka ehdottomana parikymppisenä ajatteli tulevaisuuden.
Vaikka osa sitten intoutuu iltatähden hankintaan ja aloittaa kaiken nollasta. :D
niin ajattelen, että hän voi toki kuvitella elämänsä eteenpäin, mutta vain kuvitella. Näin nelikymppisenä on hassua muistella kuinka ehdottomana parikymppisenä ajatteli tulevaisuuden.
Niin, sinä ajattelit.
Itse taas olin päinvastainen ja ylpeä siitä. Sensijaan olin todella ehdoton alaikäisenä, ehkä noin 19v asti. :)
Ja 18v on Suomessa täysi-ikäinen. Hassua muuten,että jonkun mielestä 19v on ihan eriasia kuin20v.
Jos nelikymppisenä on täysin samat elämänarvot/tavat kuin kakskymppisenä kertoo minusta kyllä ettei mitään kehitystä ole tapahtunut.
niin ajattelen, että hän voi toki kuvitella elämänsä eteenpäin, mutta vain kuvitella. Näin nelikymppisenä on hassua muistella kuinka ehdottomana parikymppisenä ajatteli tulevaisuuden.
Niin, sinä ajattelit. Itse taas olin päinvastainen ja ylpeä siitä. Sensijaan olin todella ehdoton alaikäisenä, ehkä noin 19v asti. :)
niin ajattelen, että hän voi toki kuvitella elämänsä eteenpäin, mutta vain kuvitella. Näin nelikymppisenä on hassua muistella kuinka ehdottomana parikymppisenä ajatteli tulevaisuuden.
Niin, sinä ajattelit. Itse taas olin päinvastainen ja ylpeä siitä. Sensijaan olin todella ehdoton alaikäisenä, ehkä noin 19v asti. :)
Väkersi kolme lasta putkeen 20 - 22 -vuotiaana ja henkinen kasvu pysähtyi tuohon, myöhäiseen teini-ikään.
Ja 18v on Suomessa täysi-ikäinen. Hassua muuten,että jonkun mielestä 19v on ihan eriasia kuin20v. Jos nelikymppisenä on täysin samat elämänarvot/tavat kuin kakskymppisenä kertoo minusta kyllä ettei mitään kehitystä ole tapahtunut.
niin ajattelen, että hän voi toki kuvitella elämänsä eteenpäin, mutta vain kuvitella. Näin nelikymppisenä on hassua muistella kuinka ehdottomana parikymppisenä ajatteli tulevaisuuden.
Niin, sinä ajattelit. Itse taas olin päinvastainen ja ylpeä siitä. Sensijaan olin todella ehdoton alaikäisenä, ehkä noin 19v asti. :)
niin ajattelen, että hän voi toki kuvitella elämänsä eteenpäin, mutta vain kuvitella. Näin nelikymppisenä on hassua muistella kuinka ehdottomana parikymppisenä ajatteli tulevaisuuden.
Niin, sinä ajattelit. Itse taas olin päinvastainen ja ylpeä siitä. Sensijaan olin todella ehdoton alaikäisenä, ehkä noin 19v asti. :)
Nyt olen 34v.
Joitain pieniä muutoksia on ollut, mutta ei merkittäviä. Kyllä arvot ovat samat, ehkä olin hieman fiksumpi sitten kuin sinä, toki sinäkin voit vain kuvitella mitä olet vanhempana, eipäs aleta ylimielisiksi!
Oli jo ammatti, eri alalla olin ollut töissä 2v. Ne työt loppui ja kouluttauduin eri allalle jolla nyt töissä, ikää 30v. Enempiä lapsia ei toiveissa.
Kysymykseen: enpä ajattele mitään erityistä! Mitä sitten pitäisi ajatella?
Hän saa etuoikeiden ehkä päästä nuorena mummiksi. jaksaa sekä omien että lastenlapsiensakin kanssa touhuta paljon. Vanhempana on vielä vuosia aikaa aktiivisesti harrastella kaikkea kivaa.
Ei kolmannen lapsen tuloa toivota vain koska ehtisi vaan jos ei koe voivansa olla toivotatta lisää lapsia. Juuri silloin kun ehdit hienosti puuhata kahden kanssa on se aina rajoite jo olemassa oleville lapsille. Toki sisarus on myös lahja.