Naapurin lapset eivät enää tervehdi
Meillä on ihan mukava naapuriperhe, jolla on 4 tytärtä iältään 2-15. Tuo pienin ja seuraava tytär, 6-vuotias, ovat ihania ja suloisia ja juttelevat kanssani ihan söpösti, kun heidän äitinsä kanssa jossain törmäämme ja juttelemme muutamia minuutteja, mutta nuo vanhemmat, 13- ja 15-vuotiaat ovat lakanneet tervehtimästä kokonaan. Suorastaan katsovat pois, kun tulevat tiellä vastaan. Joskus tuijottavat ilmeettömästi kohti. Minua tämä kummastuttaa ja ottaa kyllä päähänkin.
Mitä teen? Kysynkö tytöiltä itseltään, mainitsenko heidän äidilleen siitä vai jätänkö asian sikseen?
Kommentit (8)
Ja kommentoisin asiasta vanhemmille myös jälkeenpäin, jos ei neideillä tavat paranisi.
Mä tervehtisin mielenosoituksellisen huomiotaherättävästi.t Ja kommentoisin asiasta vanhemmille myös jälkeenpäin, jos ei neideillä tavat paranisi.
älä ainakaan noin tee. Suora kysymys on parempi. Kysy siis reippasti tilanteessa, että mikäs on kun ette tervehdi. Eivät välttämättä osaa vastata mitään järkevää, mutta varmasti eivät kehtaa sen jälkeen olla tervehtimättä.
Älä tee niin kuin tuo vastaaja sanoi. Saat vain hankalan ihmisen maineen
Olen huomannut saman ilmiön ja minua se lähinnä huvittaa. Sitten ne taas n. 18-vuotiaana tervehtivät iloisesti :) Mitä tuosta vihoittelemaan, anna olla.
Jotkut naapurit ehtivät aina iloisena tervehtimään ensin; jotkut vastaavat iloisesti tervehdykseen; jotkut eivät vastaa ollenkaan tervehdykseen...
Meitä on joka junaan menijää ja monenlaisen kasvatuksen / sivistyksen saanutta; itse tervehdin aina kaikkia. Myöskin niitä, jotka eivät koskaan vastaa takaisin.
Itse en muuta tyyliäni ja käytöstäni - se on fiksu, joka tervehtii naapureita. Jos he ei vastaa, se on sit heidän tapansa käyttäytyä ihmisyhteisössä - minkäpäs noille mahtaa. He on saaneet semmoiset eväät ja kasvatuksen kotoaan, että sillä lailla käyttäydytään yhteisössä.
Hankalassa iässä, saattavat jopa hävetä "vanhuksien" tuntemista.
Meillä on ihan mukava naapuriperhe, jolla on 4 tytärtä iältään 2-15. Tuo pienin ja seuraava tytär, 6-vuotias, ovat ihania ja suloisia ja juttelevat kanssani ihan söpösti, kun heidän äitinsä kanssa jossain törmäämme ja juttelemme muutamia minuutteja, mutta nuo vanhemmat, 13- ja 15-vuotiaat ovat lakanneet tervehtimästä kokonaan. Suorastaan katsovat pois, kun tulevat tiellä vastaan. Joskus tuijottavat ilmeettömästi kohti. Minua tämä kummastuttaa ja ottaa kyllä päähänkin.
Mitä teen? Kysynkö tytöiltä itseltään, mainitsenko heidän äidilleen siitä vai jätänkö asian sikseen?
Ja toi kolmosen kommentti on outo myös.
Vähän aikaa sitten täällä joku avasi jatkuvasti ketjuja, joiden aiheena oli kuukautisten alkamisikä: "Ihan vaan tuttavaperheen tyttöjen puolesta kyselen, kun mennään yhdessä uimaan" ja "Minkä ikäiselle voi ehdottaa (!) tampoonin käyttöä". Hyi.
up