Mitäs sinulle merkitsee kuri lastenkasvatuksessa?

lyhyesti vastata, että kuri merkitsee koko ajan vähemmän :) Tietysti aikuinen on pomo, kasvatuksessa tarvitaan johdonmukaisuutta jne. mutta oman kokemukseni perusteella sanoisin, että paremmin lapset oppivat, kun pipoa vähän höllätään. Tiedän aikuisia, jotka koko ajan korostavat omaa valta-asemaansa, pienistäkin ajattelemattomuuksista tulee kovat huudot tai jäähypenkit, ja itsellänikin on ollut kausia, jolloin olen ollut kuin armeijasta reväisty... Jos kurilla tähdätään ns. kauniiseen käytökseen, sen saa aikaiseksi käyttäytymällä itse kauniisti.

että aikuisia totellaan vaikkei ne huuda. Me ei komennella turhaan ja aika paljon saa lapset olla vapaasti, mutta kun sanotaan ei, se tarkoittaa todella sitä. Ääntä meillä ei koroteta muuta kuin jossain hengenhädässä, mutta tiukasti puhutellaan kun on tarvetta.



Käyttäytymissäännöt on tarkat, samoin siisteyssäännöt. Kädet pestään, sotkut siivotaan, ei piereskellä eikä röyhtäillä tahallisesti.

jos taustalla ei ole kuria. Vai pitäiskö sanoa mielummin vanhempien kunnioitusta. Lapsille voi antaa aika paljon vapauksia ja ottaa rennosti, jos tietää, että tarvittaessa uskovat. Ei kuri ole yhtä kuin ankara ja kova kasvatus, vaan enemmänkin sitä, että tärkeistä arvoista pidetään johdonmukaisesti kiinni ja vaaditaan kaikilta noudattamaan tiettyjä käyttäytymissääntöjä. Jos ne on omaksuttu, voi ottaa rennosti. Ja ne voi opettaa ihan rakkaudella ja välittämisellä.

Mitä hittoa?

Kuri ei ole kurittamista vaan sitä, että lapsella on turvalliset rajat ja aikuinen on turvallinen johtaja.

Tarvitaan, kun lapsi opettelee yhteisön sääntöihin. Kaikilla lapsilla näyttäytyy omalla tavallaan. Toiset sopeutuu hyvin, toisille on elämäntehtävä tempoa väljiäkin rajoja vasten.

Kurissa on aika usein kyse pelkästä välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta, kasvatuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Rajat laitetaan ja lasta opastetaan elämään ihan ilman kuriakin, mutta silloin vanhempi joutuu olemaan lapsen kanssa paljon enemmän.



Kuri on kyvyttömyyttä olla aikuinen.

vaikka ei mieli tekisikään. Saa kiukutella, saa harmistua ja vanhimman pojan kanssa on käyty läpi näpistykset ja koulusta lintsaamiset, mutta kummasti siitä on kasvanut 18v fiksu nuorimies, joka ei kiroile eikä huuda kotona, osaa jutella asioista, osaa kohdella muita ihmisiä kunnioittavasti jne.

Mulle tulee mieleen sellainen tilanne, että vanhemmat saavat lapset järjestykseen komentamalla ja rankaisemalla. Lapset tottelevat koska muuta vaihtoehtoa ei ole.



Mä itse toivon ja pyrin olemaan kasvattajana sellainen, että rajat saadaan aikaan vanhempien kunnioituksella, esimerkillä ja lasten omalla oivalluksilla. Me ei olla käytetty juurikaan huutamista tai edes rangaistuksia, mutta myönnän että meillä on kyllä aika helpot lapset. Ei ole kovasti tarvinnut vääntää.



Mä en halua, että lapset tottelevat siksi, että äiti käskee, vaan että he tietävät sen omaksi parhaakseen.

Nukkumaanmenoaikoja, neuvottelutaitoja... Kun lasten kanssa on saavutettu piste, joissa rajoja kunnioitetaan, niin siinä kohtaa alkaa sääntöihin tulla poikkeuksia (meillä esim. nukkumaanmenoaika on klo 20, paitsi esikoisella 9v ti ja to 21)



Myönnetään, täällä on äiti, joka huutaa lapsilleen kuin palosireeni... ja lapset, joita äidin huuto ei kiinnosta. Huutamatta saa äitikin tahtonsa paremmin läpi :D (muttamutta... voitte kuvitella millainen möykkä lähtee neljästä leikkivästä lapsesta, jotka eivät ole paikoillaan pysyvää sorttia... sen verran on huudettava, että tajuavat jonkun jotain sanoneen, ja vasta kun on sen huomion itselleen saanut, niin voi muita keskustelutapoja käyttää... puolustus se on huonokin puolustus.)

Kuri ei ole kurittamista vaan sitä, että lapsella on turvalliset rajat ja aikuinen on turvallinen johtaja.

Kurissa on aika usein kyse pelkästä välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta, kasvatuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Rajat laitetaan ja lasta opastetaan elämään ihan ilman kuriakin, mutta silloin vanhempi joutuu olemaan lapsen kanssa paljon enemmän.

Kuri on kyvyttömyyttä olla aikuinen.

Minulle se on vain synonyymi rajojen asettamiselle, tavalla tai toisella.