Mua sattuu, en jaksa oikeesti enää elää...

Mua kiusattiin koko ylä-aste aika huoraks. Oon kokenu kiusaamisen varmasti ihan kaikissa muodoissaan haukkumisena, huuteluna, naureskeluna, ilkeästi katsomisella, juorujen levityksellä, jopa lyömisellä... huomaisitko jotain mikä ois vielä jäänyt puuttumaan? sit kun ylä-aste loppui ja muutin kotoa pois, toiselle paikkakunnalle, silti aika lähelle kotia vielä mut isoon kaupunkiin kuiteski. Niin tuli olo että nyt kaikki järjestyy usko tähän hetkeen, usko tulevaisuuteen. Tutustuin ihanaan mua pari vuotta vanhempaan poikaan, joka lupas suojella mua kaikelta pahalta. Nyt kuitenkin, ollaan riidelty varmaan kuukausputkeen kun se ei suostunu kertoo mulle et ketkä juorus mun seläntakana sille mun menneisyydestä... haluisin et menneisyys jättäis mut rauhaan! se riita jopa äity sit niin pahaks et tää huoritteli mut, vaikka ties niistä asioista! miten se pysty.... EN JAKSA ENÄÄ OLLA HUORAN MAINEESSA HALUUN OLLA NORMAALI ILOINEN NUORI! Tekisi mieli viiltää..................