Lue keskustelun säännöt.
Anoppi sanoi kunnioittavansa minua jos
17.02.2012 |
menen töihin. Lapseni on alle 3 v ja kotihoidossa. Minulla ei ole työpaikkaa mihin palata. Kesätöitä saattaisin saada ja niihin menen jos saan.
Hänkö ei siis kunnioita sitä, että olen kotona lapseni kanssa? En aijo kysyä häneltä, koska siitä tulisi jankkausta ja riita. En vaan voi käsittää tuota hänen ajatusmaailmaansa.
En vaan ymmärrä miten joillekkin ihmisille rahan ansaitseminen on niin tärkeää. Mieheni on kyllä kokopäivätyössä ja pärjäämme jotenkuten.
Ja hän siis kuvittelee, että koska olen niin hyvä työntekijä ja hyvä ihminen, että saan työpaikaltani missä olen ollut sijaisena, töitä ihan noin vaan kun ilmoitan että voisin nyt tulla töihin...
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joillekkin ihmisille
Ei "joillekkin".
kun kerran kotona olen vauvan kanssa toimettomana.
Jos mun anoppi sanoisi noin, mä reagoisin siihen jotenkin että 'jaa'. Mulle on se ja sama kunnioittaako se mua, ei vaan kiinnosta. Sen ajatustapa ja maailmankatsomus on muutenkin ihan erilainen kuin mulla, joten en viitsi ottaa paineita sen sanomisesta. Jos se alkaisi jotain jankata, sanoisin tietysti että lopetapa tuollainen, en aio mennä töihin ja se ei sinulle kuulu. Siinä sitten loukkaantuu. En myöskään ala riidellä sen kanssa, se ei kuulu mun tyyliin. Jos alkaa riidellä, saa lähteä. Meillä ei riidellä turhista, ja varsinkaan vieraat ei tule meille riitelemään.
Ihan vaan tiedoksi: ap ei välttämättä tunne kielioppia täydellisesti, tai sitten ei vaan katso sen olevan tarpeellista tällaisessa puhekielenomaisessa jutustelussa.
Sen sijaan, olisin hyvinkin huolissani teidän kahden luetun ymmärtämisestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä ihan omaan arvoonsa. Ei kannata antaa hänen vaikuttaa ainakaan lapsen arvomaailmaan.
Tänne saa kirjoittaa puhekieltä. Harvalla aikaa miettiä kirjoitusasua, kun asiasisältöjähän täällä välitetään toisille eikä kirjoiteta äidinkielen aineita. Siis mäki kirjoitan miten haluun vaikkoon Suomen kielen maisteri.
En saa palkaa siitä, että kirjoiujoijitan tänne hyvää ja oikeaa somen keiltä. Pölvästi.
Töissä sitten tsemppaan kyllä
(ei ap, jonka anoppi on kuollut ja en ole vissiin paljon menettänyt, kun en ole häntä ikinä ehtinyt tavatakaan. Jos anopit todella ovat tuollaisia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, yritä vaan olla noteeraamatta anoppisi sanomisia. Sääli mieluummin häntä, kun ei tunnu olevan sosiaalisia saati käytöstaitoja pennin vertaa. Toivottavasti poikansa käyttäytyy korrektimmin?
Mun anoppi on aina kehunut mua ja sanonut olevansa tyytyväinen kun olen hoitanut lapset kotona. Hän itse joutui viemään ainokaisensa hoitoon jo pienenä ja on ollut iloinen että lapsenlapset on saaneet olla kotona, elää kiiretöntä lapsuutta. Itse asiassa näin myös anoppi on saanut olla lasten kanssa enemmän, on voinut hakea lapsia luokseen viikollakin vaikka keskellä päivää. Nyt kun lapset on hoidossa niin sitä huomaa että sosiaalinen elämä jää usein sinne viikonlopulle, viikolla kun ei jaksa kyläillä tms.
Mutta mulla nyt onkin hyvä anoppi, ei yritä tulla määräilemään meitä vaan kunnioittaa meidän päätöksiä ja tapaa elää ja olla. Ja sama toisinpäin, me emme arvostele anopin ja apen tekemisiä. Apuja annetaan mlemmin puolin tarpeen vaatiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka on suomen maisteri :D
Tänne saa kirjoittaa puhekieltä. Harvalla aikaa miettiä kirjoitusasua, kun asiasisältöjähän täällä välitetään toisille eikä kirjoiteta äidinkielen aineita. Siis mäki kirjoitan miten haluun vaikkoon Suomen kielen maisteri. En saa palkaa siitä, että kirjoiujoijitan tänne hyvää ja oikeaa somen keiltä. Pölvästi. Töissä sitten tsemppaan kyllä (ei ap, jonka anoppi on kuollut ja en ole vissiin paljon menettänyt, kun en ole häntä ikinä ehtinyt tavatakaan. Jos anopit todella ovat tuollaisia)
kirjoittamista, mutta jatka sinä vaan pilkunnussimista, jos siitä tyydytystä saat. Me muut voidaan sitten keskittyä asiasta puhumiseen. Tai sen vierestäkin.
Miksi muuten edes tulet mukaan keskusteluun, jos sinulla ei ole ap:lle mitään sanottavaa? Eikö sinulla ole sisältöä elämässäsi? Anna kun arvaan, olet juuri näitä koulukiusaajia, etsimällä etsit jotain vikoja, joihin puuttua kauhealla mesolla.
Muut puhuvat kuulumisistaan ja sinä keskityt puhujien ulkonäköön. Hrrr.. mikä ihmistyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
epätoivoinen kirjoitusvirhejankkaaja, nro neljä vai mikä senytolikaan.
Relaa jo, kyllä me ollaan jo huomattu, että sinä osaat kirjoitaa. hienoa, sullon vaan kova homma käydä kaikki av-palstan aloitukset ja niiden mahdolliset muodolliset virheet läpi.
Minun äitini on aina ollut "uraihminen" ja hän ei voinut ymmärtää miksi joku voi haluta olla kotiäiti! Kun tyttö oli 2v. niin hän puhelimessa ihmetteli, että koska menen töihin ja sanoi : voi koska pääset sieltä VANKILASTA pois! Siis mitä HÄH! Mistä vankilasta kun olin omassa kodissa oman lapsen kanssa ihan omasta halusta ja olin onnellisempi kuin koskaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli ihan päinvastoin. Anoppini mielestä oli kamalaa, että lapsemme meni 1v3kk iässä päivähoitoon, vaikka päivät olivatkin vain 5 1/2 tunnin mittaisia ja olimme löytäneet lapselle hyvän hoitopaikan.
Hän oli itse hoitanut kaikki lapsensa kotona vähintään 3-vuotiaiksia ja varmasti tämä oli yksi syy kauhistukseen.
Meillä on anopin kanssa hyvät välit ja ymmärsin kyllä hänenkin näkökulmansa. kuitenkin valinnat perheessä pitää tehdä itse.
jollainen siis itsekin olen.
Anoppi halusi hoitaa meidän lastamme, kun kuuli, että muuten en mene töihin. Häntä kai suretti poikansa, joka olisi yksin vastuussa rahan tuomisesta perheeseen. Toisen lapsen kohdalla jäin kotiin, ja anoppi joutui ihan pinnistelemään, että ei komenna töihin. Jankutti monet kerrat, miten meidän alle 2-vuotias pärjää varmasti ihan hyvin.
Erikoisen tästä jutusta tekee se, että miehen sisko eli anopin tytär oli hoitovapaalla yhteensä 4,5 vuotta putkeen eikä anoppi tuolloin kertaakaan arvostellut kotiäitiyttä tai kotonaoloa. Rahaa tosin antoi, mutta ei muuta.