mikä mussa on vikana kun kukaan ei tykkää mun ystävänpäivätervehdyksestä facessa?
muiden kavereiden tervehdyksistä tykkää joku 10, itseni mukaan lukien.
Kommentit (41)
ehkä ihan joittekin lähimpien, en jaksa niitä imeliä toivotuksia sataa päivässä. ETtä ei se mitenkään sinuun liity, niitä on vaan liikaa.
miks muiden imelistä toivotuksista tykätään, mutta omastani ei. ja on kuitenkin monen kaverin kanssa sama ystäväpiiri...
Tolle tykkään, tolle en...
no miks mua kiusataanP ja onko tää päätetty jotenkin telepaattisesti?
mutta jos on samankaltaisia statuksia niin en varmaan tykkää yhdestäkään
Kun sun jutuistas ei tykätä niin näytetään et oot tyhmä.
:( mitenhän voisin poistaa tyhmyyteni?
silti kirjottelen sinne kaikkee tyhmää, oikeestaan siitä on tullu mulle vähän niikuin huvia. Sit hekottelen yksinäni, että heheh...mulla taitaa olla tosi monta hyvää ystävää...oikeestaan aika surullista...
en sit tiedä mitä mun pitäis tehdä toisin, että saisin kavereita? mulla on ollu lapsesta asti sama ongelma...lapsena mun kans ei haluttu leikkiä/olla, nyt kukaan ei tykkää mun statuksista...livenä ihmiset on kyllä ystävällisiä, mutta varmaan ihan tekopyhyyttään..
Älytöntä.
no hei haloo...eiköhän toi nyt ole sanomattakin selvää, että jos julkisesti jotain julkasee, niin siihen haluaa jotain reagointia.
mut jos sinne kirjotellaan ihan vaan siks että oikeen haetaan hakemalla mahdollisimman monta tykkäystä niin onpa köyhä elämä. Ei mua paljon kaivele jos jostain mun tilapäivityksestä ei tykkää kukaan :D
ihmiset jotka ei ole saanut lapsena huomiota ja nyt aikusena hakemalla hakevat sitä niin onko siinä jotain väärää? mun mielestä on ällöttävää, että samat ihmiset menestyy syntymästä kuolemaan ja samat ihmiset on yksinäisiä syntymästä kuolemaan ihan vain sen takia, että ovat syntyneet vaikka sellaseen perheeseen, missä huomiota ei anneta..
eli vanhemmat määrittelevät mitä lapsesta tulee. harmi kun lapsella ei ole mahdollisuus valita vanhempiaan :/ kyllä elämä on julmaa
ihmiset jotka ei ole saanut lapsena huomiota ja nyt aikusena hakemalla hakevat sitä niin onko siinä jotain väärää? mun mielestä on ällöttävää, että samat ihmiset menestyy syntymästä kuolemaan ja samat ihmiset on yksinäisiä syntymästä kuolemaan ihan vain sen takia, että ovat syntyneet vaikka sellaseen perheeseen, missä huomiota ei anneta..
eli vanhemmat määrittelevät mitä lapsesta tulee. harmi kun lapsella ei ole mahdollisuus valita vanhempiaan :/ kyllä elämä on julmaa
...aikuisena ihmisellä on vastuu itsestään, vaikka lähtökohdat ois olleet kuinka surkeat. On vähän himmeää syyttää vanhempiaan kaikesta siinä kohtaa kun on itse jo aikaihminen...
Itselläni ollut rankka lapsuus, mutta olen oivaltanut että ei ole syytä antaa sen määritellä itseään enää aikuisena.
Jos ei pysty irrottautumaan lapsena koetuista vääryyksistä, saa ja pitääkin hakea apua, ja ottaa tällä lailla oma elämä haltuun. Vaikeaa, tiedän. Mutta pelkkä vinkuna ja valitus ei muuta maailmaa oikeudenmukaisemmaksi.
ihmiset jotka ei ole saanut lapsena huomiota ja nyt aikusena hakemalla hakevat sitä niin onko siinä jotain väärää? mun mielestä on ällöttävää, että samat ihmiset menestyy syntymästä kuolemaan ja samat ihmiset on yksinäisiä syntymästä kuolemaan ihan vain sen takia, että ovat syntyneet vaikka sellaseen perheeseen, missä huomiota ei anneta..
eli vanhemmat määrittelevät mitä lapsesta tulee. harmi kun lapsella ei ole mahdollisuus valita vanhempiaan :/ kyllä elämä on julmaa
...aikuisena ihmisellä on vastuu itsestään, vaikka lähtökohdat ois olleet kuinka surkeat. On vähän himmeää syyttää vanhempiaan kaikesta siinä kohtaa kun on itse jo aikaihminen...Itselläni ollut rankka lapsuus, mutta olen oivaltanut että ei ole syytä antaa sen määritellä itseään enää aikuisena.
Jos ei pysty irrottautumaan lapsena koetuista vääryyksistä, saa ja pitääkin hakea apua, ja ottaa tällä lailla oma elämä haltuun. Vaikeaa, tiedän. Mutta pelkkä vinkuna ja valitus ei muuta maailmaa oikeudenmukaisemmaksi.
jätin fb:n käytön, kun tuntui että olen siellä yksin juttuineni. ja just tollasta olen kokenut lapsena ja aikuisenakin, että ihan kuin kukaan ei oikeasti haluaisi olla mun kanssa, kaikille muille aina löytyy kaveri ja mä jään ilman paria.
Oon ihan normaali ja mukava ihminen.
silti kirjottelen sinne kaikkee tyhmää, oikeestaan siitä on tullu mulle vähän niikuin huvia. Sit hekottelen yksinäni, että heheh...mulla taitaa olla tosi monta hyvää ystävää...oikeestaan aika surullista... en sit tiedä mitä mun pitäis tehdä toisin, että saisin kavereita? mulla on ollu lapsesta asti sama ongelma...lapsena mun kans ei haluttu leikkiä/olla, nyt kukaan ei tykkää mun statuksista...livenä ihmiset on kyllä ystävällisiä, mutta varmaan ihan tekopyhyyttään..
ihmiset jotka ei ole saanut lapsena huomiota ja nyt aikusena hakemalla hakevat sitä niin onko siinä jotain väärää? mun mielestä on ällöttävää, että samat ihmiset menestyy syntymästä kuolemaan ja samat ihmiset on yksinäisiä syntymästä kuolemaan ihan vain sen takia, että ovat syntyneet vaikka sellaseen perheeseen, missä huomiota ei anneta.. eli vanhemmat määrittelevät mitä lapsesta tulee. harmi kun lapsella ei ole mahdollisuus valita vanhempiaan :/ kyllä elämä on julmaa
...aikuisena ihmisellä on vastuu itsestään, vaikka lähtökohdat ois olleet kuinka surkeat. On vähän himmeää syyttää vanhempiaan kaikesta siinä kohtaa kun on itse jo aikaihminen... Itselläni ollut rankka lapsuus, mutta olen oivaltanut että ei ole syytä antaa sen määritellä itseään enää aikuisena. Jos ei pysty irrottautumaan lapsena koetuista vääryyksistä, saa ja pitääkin hakea apua, ja ottaa tällä lailla oma elämä haltuun. Vaikeaa, tiedän. Mutta pelkkä vinkuna ja valitus ei muuta maailmaa oikeudenmukaisemmaksi.
musta sä voisit olla esimerkki monille jos kerrot omat juttusi täällä?
ihmiset jotka ei ole saanut lapsena huomiota ja nyt aikusena hakemalla hakevat sitä niin onko siinä jotain väärää? mun mielestä on ällöttävää, että samat ihmiset menestyy syntymästä kuolemaan ja samat ihmiset on yksinäisiä syntymästä kuolemaan ihan vain sen takia, että ovat syntyneet vaikka sellaseen perheeseen, missä huomiota ei anneta..
eli vanhemmat määrittelevät mitä lapsesta tulee. harmi kun lapsella ei ole mahdollisuus valita vanhempiaan :/ kyllä elämä on julmaa
...aikuisena ihmisellä on vastuu itsestään, vaikka lähtökohdat ois olleet kuinka surkeat. On vähän himmeää syyttää vanhempiaan kaikesta siinä kohtaa kun on itse jo aikaihminen...Itselläni ollut rankka lapsuus, mutta olen oivaltanut että ei ole syytä antaa sen määritellä itseään enää aikuisena.
Jos ei pysty irrottautumaan lapsena koetuista vääryyksistä, saa ja pitääkin hakea apua, ja ottaa tällä lailla oma elämä haltuun. Vaikeaa, tiedän. Mutta pelkkä vinkuna ja valitus ei muuta maailmaa oikeudenmukaisemmaksi.
mut miten omilla valinnoilla voi edesauttaa sitä, että ihmiset tykkäis itsestään? Pitäskö itteensä jotenkin muuttaa, että sais hyväksyntää? Ei mun mielestä.
etusivulla oli varmaan 20. Ei niitä jaksa olla jatkuvasti tykkäämässä. Olin liian aikaisessa tai liian myöhässä.