Onko linjoilla muita koirakuumeisia?

mutta mikä on surullista vanhakoiramme lähteeen ensiviikolla piikille :((



Ja sitten pidämme pienen " suruajan" jonka jälkeen on pakko saada uusi koira!!

Onko vanhaherra/rouva jotenkin sairas?

kaks vanhusta jo niin pitää odotella...

on levinnyt aivoihin? Kun siitä on tullut ihan kamalan arvaamaton. On purrut tässä vuodenaikana 3 ihmistä täysin äkkiarvaamatta. Joten riki pitää isoa koiraa lapsiperheessä jolla on selkeästi joku vika.

Mulla nimittäin paimenkoirista sellasia kokemuksia että ne nimenomaan vaativat erittäin hyvän koulutuksen? Vai onko mun kohdalle sattunut vaan haastavia tapauksia?

Että seuraaava koira on mäyräkoira, olen aivan totaalisen hullantunut siihen rotuun!!

Meidän olis tarkotus nytten ens viikolla mennä kattoon jo yhtä " vauvaa" (3vkoa), harmi vaan että sen saatavuudesta ei oikein ole tietoa, rotu on kovin kysytty ja tää vauva vielä oikein näyttelykoira, joten en tiiä yhtään saataisko ees sitä:(

on aktiivisen perheen koira paljon liikuntaa paljon aktiviteetteja ja työtä. se on työkoira joka on kamalan mielyttämishaluinen.

Siksi se täytyy kouluttaa hyvin ja harrastaa paljon, esim joku toko on ihanteelista sakemanilla tai akility mikäli lonkat vaan on kunossa, sakemanneilla on paljon lonkkaongelmia varsinkin suomalaisessa linjassa. kun yritetään kehittää mahdollisimman viistoperäistä koiraa. ei hyvä.

Eli jos saku mietit niin etsi mielummin tosiaan käyttölinjaista joilla selkeästi vähemmän lonkkaongelmia, kuin näyttelylinjaisilla. Ja jos löytää vielä saksalista lijaa olevan niin aina parempi, kun niillä on siellä ihan mielettömän tarkka kasvatus systeemi. eli sieltä saa käytänössä terveempiä. Mutta kaikissa on omat hyvät ja huonot yksilönsä oli linja, kasvatuspohja tai rotu mikä vaan.



Ja vielä sanoisin että kanattaa katsoa,e ttä vanhemilla on hvyät lonkat A tai B ja pennun ruokinnan pitää olla kasvuiässä tosi terveellinen eli ei mitään kotiruokaa vaan kunnon muonat jotta lonkat saa kehittyä rauhassa.

pääsisin kouluttaan sitä ja harrastaan sen kans. Kyllä paimenkoira vaatii aina koulutuksen, mut kyllä mun mielstä kaikilla roduilla tulis olla perustottelevaisuus hanskassa. Haluaisin sakemannin, mut ehkä se pitäis hakea Ruotsista kun ei Suomessta taida löytyä riittävän " hyvää" . Tai vaihtoehtoisesti hollanninpaimenkoiran

Ja kaiffa on melkein hätää kärsimässä

Kasvattaja olikin itse aikonut käyttää tota pentua näyttelyissä, vaikka siis aikookin nyt luopua siitä (ei voi pitää rajatonta määrää koiria kotonaan)

Mitähän se vaatii meiltä, että voimme pitää " valioyksilön" näyttelykunnossa?

Meillä " tyypillinen" tapaus eli ensin otettiin koira, sitten toinen, harrastettiin agilityä, vähän tokoakin, koirat tosi tärkeitä. Koirat nyt siis 8-v. ja 6-v. sheltit. Nyt lapsi 2 v., mahd. toinen tulossa. Koirille kovin vähän aikaa ts. ovat nyt " pelkästään" koiria, muuhun ei ole aikaa eikä innostustakaan (ainakaan kilpailumielessä) ja koirillakin alkaa vähän jo ikä vaivata, vanhempi loukkaa itsensä pallon perässä juostessa harva se päivä (ts. ei enää oikein paikat kestä äkkirepäisyjä mutta vaikea kieltääkään kun toinen on aivan pallohullu...) Ovat siis ihan perhekoiria, lenkkeillään kyllä ja saavat ulkoilla omakotitalon pihalla vapaana, silitellään ja rapsutellaan mutta ei niin paljon kuin ennen. Eli kyllä ainakin pieni lapsi ja etenkin esikoinen muuttaa tärkeysjärjestystä ja ajankäyttöä tai ainakin meillä on muuttanut. Eikä hetkeen kyllä lisää koiria harkitakaan. Ehkä sitten kun lapset on kouluiässä ja ehkä sitten taas aikaa harrastaa ja halia koiriakin enemmän. Nyt jatkuvasti huono omatunto ja syyllisyys, kun koirien elämä ei ole niinkuin niiden kannalta " vanhaan hyvään aikaan" ...



Eli tällä sepustuksella yritän nyt sanoa, että mieti tarkkaan käytettävissäsi oleva aika ja mahdollisesti muuttuva perhetilanne, ei toki elämäänsä voi koiran mukaan järjestää ja toki koira sopeutuu monenlaiseen mutta erittäin tarkkaan kantsii harkita, ei kannata mennä pelkän " hauvavauvakuumeen" mukana.

Mitähän se vaatii meiltä, että voimme pitää " valioyksilön" näyttelykunnossa?



En toki tiedä mikä rotu on kyseessä, mutta eihän se " näyttelykunto" poikkea koiran normaalista huolehtimisesta. Liikuntaa, et on hyvässä kunnossa ja turkin hoito. Ja tietty se perustottelevaisuus ja käyttäytymisen harjoittelu. Näyttelyt ei ole mitään sen " ihmeempiä" , kaikkeen oppii jos haluaa. Toki jos kasvattaja on" hurahtanu" niin voipihan se mennä vaikeaksi...

koiran kanssa olisi tarkoitus harrastaa ainakin tokoa (omaks iloks), mies varmaankin ottais koiran mukaan töihin, mutta ihan perhekoiraksi siis.

ystävälläni on 3 narttua ja ne on kyllä ihan herttaisia mutta en meille ottaisi kun nuorin on vasta 2v. Ovat samalla tavalla reihakkaita koiria kuin esim jackrusselit mutta massaa huomattavasti enemmän.



t. yks koira kuumeinen