Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Toivottavasti mieheni lähti lätkimään!

Vierailija
07.10.2011 |

Kotiin sillä ei kuitenkaan ole enää asiaa.



Heräsin taas siihen kun mies puhui lapsellemme rumasti. Lapsi olis siis herännyt kesken uniensa ja tullut makkariin. Muistan kuulleeni vaan mieheni sanat "pidä turpasi kiinni" jolloin nostin päätäni ja sanoin miehelle "niin justiinsa".



Olin kuitenkin niin unessa että jatkoin uniani ja herättyäni, mies oli lähtenyt. Eipä ole tullut kotiin vieläkään, enkä kyllä häntä tänne kaipaakaan.



Lähestulkoon joka päivä hän puhuu todella ilkeään sävyyn esikoiselle.

Jos kuopus alkaa itkemään, emmekä ole näkemässä miksi, niin mies alkaa huutamaan esikoiselle siitä, ihan kuin se olisi aina hänen syytänsä.

MIelestäni sellainen raivoaminen ei ole hyväksi vaikka syytä sanomiseen olisikin.



Tuntuu liiankin usein että lapsemme olisi jotain alaluokan kansalaisia joihin pitäisi suhtautua alentavasti. Minun mielestäni sellainen käytös ei ole missään tapauksessa OK!



Pysykööt poissa!



Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
07.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omani on nuorisokodissa tuon takia. Ei ollut noin rumaa mutta vähättelyä kuitenkin.

Vierailija
2/4 |
07.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sit jos otat kuitenkin sen takas, niin pitkän puhuttelun jälkeen.

Totea, että puhut miehelle takaisin aina samaan sävyyn kuinka hän puhuu lapsille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
07.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sit jos otat kuitenkin sen takas, niin pitkän puhuttelun jälkeen.

Totea, että puhut miehelle takaisin aina samaan sävyyn kuinka hän puhuu lapsille.

Vierailija
4/4 |
07.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen keskustellut mieheni kanssa paljon tästä asiasta. Muutaman kerran jopa passittanut pois kotoa.

Hän on pyytänyt anteeksi, luvannut muuttaa tapojaan mutta kuin käytös lapsia(lähinnä esikoista) kohtaan on vain mennyt pahemmaksi.

JA kun hän pyytää anteeksi, pyytää hän anteeksi minulta... Tästäkin olen hänen kanssaan puhunut.

Minä kun olen väärä ihminen jolta pyytää anteeksi. Ei mies puhu minulle rumasti...

Vaikka tällaista on kestänyt vasta muutaman kuukauden, niin en aio enempää sallia.

Vaikka mieheni ei ole väkivaltainen, en voi enää senkään mahdollisuutta sulkea pois....

Ja sit jos otat kuitenkin sen takas, niin pitkän puhuttelun jälkeen.

Totea, että puhut miehelle takaisin aina samaan sävyyn kuinka hän puhuu lapsille.