Lue keskustelun säännöt.
Kysyisin teidän itkuisista vauvoista!
22.11.2011 |
Jos ei luokitella koliikiksi tai ehkä luokiteltaisikin jonkinmoiseksi,mutta ei pahimmasta päästä niin koska on herkimmillä huutamaan?
-Johtuuko selkeästi mahasta?
-Onko muuten herkkä äänille,kosketukselle?
-Tarvitseeko heti äidin jos esimerkiksi herää pitkiltä unilta ja on nälkäinen,ei kestä odottaa yhtään?
...Kaipaisin vähän muiden juttuja kun mulla on tommonen 3viikkoinen tosi itkuinen lapsi,sisaruksensa eivät ole olleet läheskään yhtä itkuisia ja hysteerisiä.
Kommentit (11)
Kun ihan selkeesti huomaa koska itkee mahaa ja koska itkee jotain muuta. Kun vaan tietäis että mitä se muu on =/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän rääkyvä parisuhteen ja seksintappaja ei ole muiden ongelma. Vauvan palvelija ei omista muuta elämää ja suoltaa muille omia ongelmia vauvasaan niinku teidän vauva muiden elämän keskipiste olis. Onneksi teidän vauvanne rääkymiset on teidän ongelma, ei muiden kiinnostuksen kohde.
Teidän rääkyvä parisuhteen ja seksintappaja ei ole muiden ongelma. Vauvan palvelija ei omista muuta elämää ja suoltaa muille omia ongelmia vauvasaan niinku teidän vauva muiden elämän keskipiste olis. Onneksi teidän vauvanne rääkymiset on teidän ongelma, ei muiden kiinnostuksen kohde.
meillä oli tuon ikäisenä kovin itkuinen, itse asisassa jatkui jonnekin puoleen vuoteen jonka jälkeen on ollut lähinnä määrätietoinen :)
meillä ensimmäisen puoli vuotta ei pystynyt odottamaan mitään (täysi huuto heti, jos nälkä, märkä vaippa, tylsää, halusi syliin), viihtyi vain ja ainoastaan sylissä hereillä ollessaan eikä nukkuessakaan muualle jäänyt. Hyvin säikky oli myös ja on edelleen, mm äänille ja ilman lämpötilalle, vaatteiden hankaukselle ym.
Minusta ei ollut huudolla mahan kanssa mitään tekemistä, eikä luokiteltu koliikiksi. Luulen että meillä on kyse ihan vaan lapsen persoonasta.
Minulla kuopus, nyt 1,5kk ja kovin on itkuinen kanssa. Totaalsien erilainen, kun esikoinen.
Meillä itkut ajoittuvat juurikin heräämiseen ja kamalaan nälkään (kenenkään muun, kuin äidin syli, ei kelpaa). Huuto loppuu vasta, kun pääsee rinnalle. Eli on tosi kärsimätön.
Myös väsyneenä huutaa nukahtamisitkua, joka saattaa yltyä tosi hysteeriseksi, ellei vauvaa rauhoita ajoissa ja auta nukahtamaan.
Lisäksi meillä paljon masuvaivaa ja ilmaa puksuttelee. Hakee selvästi lohtua rinnasta, vaikka olisi juuri syönyt (pulauttelee liian täyden mahan takia jo). Eli olen sitten pitänyt pystyasnenossa pitkään ruokailujen jälkeen ja ruokailun aikana röyhtäytän monta kertaa (ahmii ja nielee ilmaa, rintaraivarit myös arkipäivää meillä) Kun on tauhoittunut, niin hyssytän uneen. Todellakin hyssytän. Meillä vaavi-sänky, joka todella loistava nyt, kun on masuvaivainen vauva. Ja tosiaanki en anna rintaa lohduksi enää syömisen jälkeen, vaan pidän 2-3h ruokailuväleistä kiinni ja näin masuvaivatkin ovat helpottuneet, kun ei ahmi itseään ihan ähkyksi. Lisäksi jumppaan ja hieron masua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin kannattaa lukea vauvan ja lasten tempperamenteista. Ymmärrät kun luet.
Meillä vauvan mieli muuttuu nopeasti.
- Nälkä tulee nopeasti (n. sekunnissa) ja ilmoittaa tarpeensa kovaa huutamalla. Nyt vanhemmiten on helpompi ennakoida ja ehkäistä kovaa nälkää mm. rutiinien avulla. Vastasyntyneenä tarjosin itkevälle lapselle aina ensimmäiseksi maitoa.
- Maha vaivaa silloin tällöin. Tästä syystä ollaan tehty mm. vauvahierontaa ja jalkojen pumppausta päivittäin. Syöttövälin piteneminen ja rutiinit ovat myöskin auttaneet.
- Jotkut äänet häiritsevät. Mm. yskiminen, hellan sihinä tms. Naapurin kovaääniset koirat eivä haittaa päiväunia. En tiedä mistä johtuu.
- Edelleen 5kk iässä viihtyy parhaiten sylissä ja liikkeellä. Kantoliina ja isän syli ovat olleet ehdottomia arjenhelpottajia. Toisaalta, nyt jo tykkää olla sitterissä ja mm. katsella äidin ruoan laittoa. Varsinkin jos äiti laulaa samalla =)
Ei ole muiden mielestä ihana. Nauravaiset ja iloiset vauvat ovat suloisia. Itkuisten vauvojen lähellä ei edes haluta olla. Ne ovat ärsyttäviä toisin kuin ihanat rauhalliset vauvelit. itkuisten vauvojen äidit ois hyvä olla tietoisia että eivät ilahduta vauvallaan ketään muita kuin säälistä ymmärtävät läheisensä. Itkuiset vauvat ovat ilonpilaajia, iloiset vauvat vievät huomion niidenkin edestä, se on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole muiden mielestä ihana. Nauravaiset ja iloiset vauvat ovat suloisia. Itkuisten vauvojen lähellä ei edes haluta olla. Ne ovat ärsyttäviä toisin kuin ihanat rauhalliset vauvelit. itkuisten vauvojen äidit ois hyvä olla tietoisia että eivät ilahduta vauvallaan ketään muita kuin säälistä ymmärtävät läheisensä. Itkuiset vauvat ovat ilonpilaajia, iloiset vauvat vievät huomion niidenkin edestä, se on fakta.
on nyt isompana edelleen hyvin temperamenttinen ja herkkä. Ja oli siis sitä ensimmäisestä elinpäivästään lähtien ja sen kyllä huomasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itkuisten vauvojen äidit ois hyvä olla tietoisia että eivät ilahduta vauvallaan ketään muita kuin säälistä ymmärtävät läheisensä.
mutta vain ekat 3kk! Ei varsinaista koliikkia, mutta itkuherkkyyttä ja vaativaa temperamenttia. Nämä lapset tulevat pärjäämään elämässään, heistä kasvaa määrätietoisia, oman arvonsa tuntevia aikuisia, joita ei pompotella tai käytetä hyväksi.
Meillä nämä lapset oavt nyt 7 ja 5v ja kumpikin aivan ihania, fiksuja neitejä.
Kun vain jaksat lohduttaa, sylitellä ja kykenet hillitsemään itsesi, autat lastasi oppimaan itsehillintää myös. Muista, ettei vauva KOSKAAN itse tahallaan/ärsyttääkseen.
Ja meillä toinen oli äääni- ja kosketusyliherkkä, toinen taas nukahti vain pesukoneen eteen sen ollessa päällä vauvakoppaan.