Lue keskustelun säännöt.
Sukulaisnaisten olematon oma elämä...
09.12.2011 |
Alkaa ahdistaa!
Minulla on ikänsä kotona ollut äiti, joka ei tule toimeen juuri kenenkään kanssa, ihan samanlainen anoppi - jolla tosin on 7 sisarta, joiden kanssa ruotia asioita - ja kolme lapsetonta siskoa. Yksi jo iäkkäämpi ja eläkkeellä, kaksi töissä, mutta eivät mitään uratykkejä.
Kellään näistä naisista ei ole omaa elämää! He vatvovat meidän asioitamme loputtomiin ja loputtomiin. Miksi silläjasillä lapsellamme oli sellainenjasellainen synttärikakku, kun sejase sukulaisnainen olisi tehnyt niinjaniin paljon paljon, miksi sejase lapsemme on sielläjasiellä koulussa, kun täätääjatäätää varmuudella tietää, että tuojatuo koulu olisi paaaaljon parempi...
EN JAKSA TÄTÄ enää!
Jokainen pikkuriikkinennkin asia saa tällä porukalla täydellisen järjettömät mittasuhteet ja 98 % on jo pelkkää valetta, huhupuhetta, väärinymmärrystä ja roskahavaintoja.
Kommentit (4)
et välitä muiden puheista. Jos sulla on omaelämä tuskin kovasti edes kiinnostaa mitä mieltä muut ovat ja varsinkaan sellaisien, jotka eivät elä ruuhkavuosia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minun viakseni...? Eli jos minä vaan olisin toisenlainen, ongelmaa ei olisi?
Justiinsa.
Siitähän kaikessa kiusaamisessa on kyse. Kiusattu vain on vääränlainen.
ap
Ja minun viakseni...? Eli jos minä vaan olisin toisenlainen, ongelmaa ei olisi?
Justiinsa.
Siitähän kaikessa kiusaamisessa on kyse. Kiusattu vain on vääränlainen.
ap
Kertoisitko selvemmin haluatko vain sympatiaa vai peräti neuvoja? Eli kaipaatko vain olkapäätä vai potkua perseelle?
Jokainen täällä vastaa omista lähtökohdistaan ja omalla persoonallaan. Esim. itse en ymmärrä ihmisiä jotka vain valittavat ja kaipaavat sympatiaa, mutta eivät tee asialle mitään. Eli kuulun tuohon neuvovaan porukkaan ja olen samaa mieltä tuon yhden vastaajan kanssa että tee asialle jotain ja sano suoraan sukulaisille miltä asia sinusta tuntuu ja kuinka se häiritsee.
Mutta jos kaipaat vain sympatiaa, niin ehkä saat sitä parhaiten vertaistuen kautta sellaiselta jolla on sama ongelma, eikä ole ratkaissut sitä.
Samaten "palautetta" tuli siitä, kun en juossut lasten kanssa onnittelemaan yhden sukulaistädin _toisen nimen_ nimipäivää.
Nyt on vaan sikakiire kuukausi töissä ja koulussa...
ap