Sairaalloinen toisen kyttääminen, voiko parantua...

Kerro 16 äkkiä tilanteesta perheellesi ja ystävillesi. Sitähän miehesi haluaa, että saisinsut eristettyä ja vain itselleen. Mutta tervettä se ei ole.

et voi luopua omasta elämästäsi, suvustasi, ystävistäsi, vapaudestasi, harrastuksistasi toisen vuoksi. Hän ei tule ikinä olemaan tyytyväinen vaan jatkaa hyväksikäyttöäsi jos sen sallit. 

pakoon ja äkkiä nyt kun ei ole yhteisiä lapsia. ystävät avuksi, tarvittaessa poliisi. Älä sure pientä taloudellista menetystä jos sellaista tulee, terveytesi ja turvallisuutesi on tärkeämpää.

Ap, voisiko miehelläsi olla jokin sairaus joka nyt vaikuttaisi muuttuneeseen käytökseen. Yleensä patologisesti mustasukkaiset ovat sitä läpi suhteen, ei niin että ensin on 19 normaalia vuotta ja sitten meno muuttuu.

onko teillä ollut jotai yllättäviä kriisejä, puhjennutta masennusta, alkavaa dementiaa joka voisi selittää muuttunutta käytöstä?

Haluan nostaa tätä ettei tarvitse tehä uutta keskustelua. 

Oon 22v nuori nainen ja mun miesystävä on mua vuoden vanhempi. 

Joku edellinenki sanoi että mies vie autolla joka paikkaan ettei tarvi kävellä niin meillä sama juttu. En saa yksin mennä kauppaan kävellen kun suuttuu siitä että eikö kyyti kelpaa yms.. Tietokoneella pitää olla sen koneella että kyttää kaikki mun tekemiset. En saa jutella facebookissa kellekkään ilman että se lukis ne.

Oikeesti en jaksa enää ku ollaan vuosi oltu yhessä ja asutaanki jo yhdessä, niin mulla ei ole enää mitään yksityisyyttä! Vaikka oon semmonen ihminen että viihdyn yksin paljon! Mies on äkkipikainenki ja en tiedä miten pääsen täältä pois. Sanoo vaan että oot niin kaunis niin miehet tekis mitä vaan että sut saisi. "Ethän jätä mua". "ollaan vielä vanhanaki yhessä" 

Ite oon semmonen menevä ja urheilullinen ja nyt kaikki on kielletty! Mulla on menny kavereihin ja perheeseenki melkeen välit kokonaan. Ku valitan tästä mun miehestä niin äitiki sanoo että miks et lähe vaan pois. Ei se oo niin yksinkertasta ku vuokra-asunto minun nimissä ja mies uhkailee! Hajottanu täältäkin monta ovea ja kaikkea. Muakin on päissään pätkiny. Kukaan ei auta niin mitä ihmettä teen? :,(

Kun vuokra-asunto on sinun nimissäsi, sinä päätät ketä siellä saa käydä ja asua. Pyydät paikalle muita ihmisiä (ystäviä/sukulaisia/viranomaisia) ja ilmoitat sille miehelle että hän lähtee nyt (ne muut ihmiset juuri siksi ettet päädy hakatuksi tai tapetuksi). Voit hakea myös lähestymiskieltoa jos se uhkailee sinua, muttaa tiedot salaisiksi ja vaihtaa asuntoa... 

mies itse on aina tiedostanut asian ja myöntää sen. Siitä täytyy lähteä, jos sitä ei ole ja kieltää ongelman niin huono juttu.



Meillä 15 v takana ja mustasukkaisuus välillä nostaa päätään, välillä mietin että miksen lähtenyt heti alkuunsa, välillä mietin että ihan hyvinhän tämä menee.



En ole kokenut väkivaltaa suhteessa, sitä pidän myös ensiarvoisen tärkeänä.



Mutta on pengottu kännykkäni, sähköpostini, sivuhistoriani, mua on seurattukin alkuaikoina, ei tosin enää vuosiin.



Vastailen jos haluat jotain kysyä.

Eikö sinua ahdista tai käy hermoille tuo "kyttäily"? Musta tuntuu että en enää siedä yhään mitään mikä tuntuisi liittyvän mustasukkaisuuteen. Tuntuu että kaikki mitä mies sanoo taikka tekee saa minut hermostuneeksi. Että ajattelen heti "pahinta". Että nyt se taas tarkoitti tuollakin jotain muuta kuin sanoi, antoi ymmärtää. Vähän vaikee selittää. Mutta meillä siis kärjistyi tämä kyttääminen niin hulluksi että mies oli täysin varma että olen pettänyt ja haki eroa. Nyt katuu ja lupaa ties mitä että palaisin takaisin... Kyllähän sitä oppii kait elämään tämmöisenkin ongelman kanssa mutta... Meillä siis vuosia takana lähes 20 ja nyt viimesen vuoden aikana mies on ollut ihan kummallinen.



ap

enää asua tällaisen kyttäävän miehen kanssa. On ihan luonnollista että tuollainen häiritsee eikä ole normaalia.

tiedät, missä raja menee. Jos susta tuntuu että raja on ylitetty niin toimi. Näin neuvoisin.



Ahdistaa ja käy hermoille. Se tuntuu minusta itseni aliarvioimiselta ja kysynkin mieheltä, miten hän voi ajatella minun olevan niin paha ihminen. Hän ei kuulemma ajattele asiaa niin, mutta on yrittänyt opetella sen ymmärtämään.



Eli mun neuvo on se, että jos mies ei myönnä ongelmaa, niin sinäkään et voi sille yhtään mitään. Vain hän itse voi sille jotain tehdä.



t. se joka lupasi vastata ja vastaa edelleen

voipi tehdä Tyrnävät joku päivä kun ei mene asiat sen mielen mukaan.

voipi tehdä Tyrnävät joku päivä kun ei mene asiat sen mielen mukaan.

tietty jos oireita on "ilmassa" mutta esim. meillä tämä on vain seurausta lapsuuden hylätyksi tulemisesta.

t. se joka tässä vastaillut omakohtaisesti

ja aina antoi autolla kyydin ei sun tartte kävellä mihinkään.Ihme kun paino nousi vauhdilla.Sitten keksi vielä ottaa koiran joka riehui kämpässä ja aika kului koko ajan koiran sotkuja siivotessa.Mies ei viitsinyt kouluttaa koiraa kunnolla.Illalla töiden jälkeen ei lähtenytkään pois vaan meni toisen samanlaisen sekopään kanssa alakertaan juomaan ja välillä tuli ylös kuselle.Mies ei käynyt missään itsekkään vaan nouhosi kotona-hakkasi puita ja joi.

Kiitos vastauksista! Ja lisääkin saa vastailla :) Jos jollain jotain ajatuksia vielä tulisi. Itseäni kovin mietityttää se että miten tuosta voi parantua ja mitkä ovat ne keinot? Etenkin jos toinen ei myönnä, ainakaan ääneen minulle että on liian mustasukkainen... Voiko nämä epäilyt, kyttäykset vielä pahentua tästä kun aikaa kuluu? Pitääkö minun joka kerta sanoa miehelle että nyt taas kyselet liikaa, nyt taas teit näin ja näin väärin. Eihän siitäkään tule mitään pidemmän päälle! Kyllä voi olla vaikeeta.



ap

Kiitos vastauksista! Ja lisääkin saa vastailla :) Jos jollain jotain ajatuksia vielä tulisi. Itseäni kovin mietityttää se että miten tuosta voi parantua ja mitkä ovat ne keinot? Etenkin jos toinen ei myönnä, ainakaan ääneen minulle että on liian mustasukkainen... Voiko nämä epäilyt, kyttäykset vielä pahentua tästä kun aikaa kuluu? Pitääkö minun joka kerta sanoa miehelle että nyt taas kyselet liikaa, nyt taas teit näin ja näin väärin. Eihän siitäkään tule mitään pidemmän päälle! Kyllä voi olla vaikeeta.

ap

että kokonaan voi "parantua", kyllä se säilyy luonteenpiirteenä. Siitä voi parantua, miten mies siihen itse suhtautuu, miten toimii, miten puhuu. Meillä mies myöntää asian ja myöntää että se on ongelma ja tietää järkitasolla, että asiat ovat hänen kuvitelmiaan. Joskus sortuu esim. katsomaan mun kännykkää, mutta ei mene sen pidemmälle. Tosiaan seurusteluaikana on myöntänyt seuranneensa mua ja oli siitä pahoillaan ja ymmärsi sen menneen liian pitkälle.

Varmasti voivat pahentua, jos mies ei suostu puhumaan asiasta.

t. se vastailija

Hoitoa luultavasti saa ihan niin kuin muihinkin mielenterveysongelmiin. Vakavampiakin sairauksia voidaan hoitaa lääkkeillä.



Ongelma asiassa vaan on se, että asianomainen itse ei tiedosta sairautta eikä hoidon tarvetta, eli kansanomaisesti sanotttuna "ei hullu itse tiedä hullu olevansa".



Tärkeintä on ymmärtää se, että ulkopuolinen ei voi omalla käytöksellään millään tavalla vaikuttaa.

Mutta kai parantua voi, lukekaapa Päätalon kirja "Isäni Hermanni".

Hoitoa luultavasti saa ihan niin kuin muihinkin mielenterveysongelmiin. Vakavampiakin sairauksia voidaan hoitaa lääkkeillä.

Ongelma asiassa vaan on se, että asianomainen itse ei tiedosta sairautta eikä hoidon tarvetta, eli kansanomaisesti sanotttuna "ei hullu itse tiedä hullu olevansa".

Tärkeintä on ymmärtää se, että ulkopuolinen ei voi omalla käytöksellään millään tavalla vaikuttaa.

Mutta kai parantua voi, lukekaapa Päätalon kirja "Isäni Hermanni".

meillä ongelman yhtenä taustatekijänä masennus, joka nyt hoidossa, ja se taas luultavasti ainakin osittain juontaa lapsuuskokemuksista.

t. vastailija

Kiitos vastauksista! Ja lisääkin saa vastailla :) Jos jollain jotain ajatuksia vielä tulisi. Itseäni kovin mietityttää se että miten tuosta voi parantua ja mitkä ovat ne keinot? Etenkin jos toinen ei myönnä, ainakaan ääneen minulle että on liian mustasukkainen... Voiko nämä epäilyt, kyttäykset vielä pahentua tästä kun aikaa kuluu? Pitääkö minun joka kerta sanoa miehelle että nyt taas kyselet liikaa, nyt taas teit näin ja näin väärin. Eihän siitäkään tule mitään pidemmän päälle! Kyllä voi olla vaikeeta. ap

nyt et ole kyllä naimissa terveen aikuisen ihmisen kanssa vaan takertuvan ja riippuvan lapsen kanssa. Olisin sinuna varovainen..nämä takertuvat persoonat ovat arvaamattomia.

Kiitos vastauksista! Ja lisääkin saa vastailla :) Jos jollain jotain ajatuksia vielä tulisi. Itseäni kovin mietityttää se että miten tuosta voi parantua ja mitkä ovat ne keinot? Etenkin jos toinen ei myönnä, ainakaan ääneen minulle että on liian mustasukkainen... Voiko nämä epäilyt, kyttäykset vielä pahentua tästä kun aikaa kuluu? Pitääkö minun joka kerta sanoa miehelle että nyt taas kyselet liikaa, nyt taas teit näin ja näin väärin. Eihän siitäkään tule mitään pidemmän päälle! Kyllä voi olla vaikeeta. ap

nyt et ole kyllä naimissa terveen aikuisen ihmisen kanssa vaan takertuvan ja riippuvan lapsen kanssa. Olisin sinuna varovainen..nämä takertuvat persoonat ovat arvaamattomia.

se mustasukkainenkin ihminen voi olla ihan ok ja hyvä tyyppi. Tai no, minä ainakaan en itsekään ole luonteeltani täydellinen.

Ei moni enää varmaan uskalla myöntää olevansa mustasukkainen, kun julkisuus tekee sellaisesta ihmisestä heti tappajan ja psykopaatin.

t. vastailija