No nytkö se sanainen arkku sitten aukesi? :O

Kolme viikkoa sitten 2,5v kuopuksemme käytti noin 10-15 sanaa. Ei puhettakaan, että olis toistellut (tai edes yrittänyt toistella) sanoja perässä tms. Ei mitään. Näytti kyllä kaikenlaisia kuvia kirjoista jos kysyi "missä on..." ja teki mitä käskettiin (haki esim. sinisen pyöreän avaimen lelutaloon omasta huoneesta - taloon on, johon on siis olemassa 4 eri muotoista ja väristä avainta) jne. Mutta ei vaan puhunut. Jos yritti oikein houkutella, osasi kyllä sanoa: "ei halua!" ;D



Sitten tapahtui jotain. Mikähän palikka sit lienee, joka loksahti paikalleen. Alkoi toistaa kaiken kuulemansa, seuraavalla viikolla alkoi käyttää niitä sanoja (antoi nimiä esineille ja asioille, jotka näki tai kuuli), tällä viikolla tuli sanomaan mulle: "Housut putoo, äiti auttaa" ja "haluun muroja" ja "haluun hiiri-kirjan, äiti lukee" ja "äiti, mennään sisään"



No joo, osa sanoista kuulostaa vielä samalta kuin joku toinen ja jopa äiti joutuu aina hetken miettimään, tarkoittiko tyttö nyt ehkä asiaa x, y vai z, mutta silti. Hämmästyneenä vaan kuuntelen ja vastailen. Ja mä kun ehdin jo hieman epätoivoiseksi... :D (VAIKKA veljensäkään ei kovin monisanainen tuossa iässä ollut... ja nykyään puhuu jo liiankin kanssa :P)



Eiköhän tää tästä. Ei vaan _halunnut_ sit puhua aikaisemmin - ilmeisesti.