Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko anteeksi miehen YHTÄ hairahdusta?
26.07.2011 |
Siis yksi pettäminen jonkun toisen kanssa, jonka jälkeen mies huomaisi miten hirveän virheen on tehnyt, itkee ja pyytää anteeksi?
Kommentit (21)
Nuorempana luulin, että en kykenisi, mutta nyt uskon, että ymmärtäisin ja antaisin anteeksi teon, jota katuu ja joka ei ole ollut järjestelmällistä pettämistä, salailua ja valehtelua.
Minusta on tullut vähemmän ehdoton, ymmärtäväisempi erilaisille tilanteille. Itse en edelleenkään usko, että ikinä pettäisin tai edes tuntisin houkutusta, mutta tiettyä ymmärrystä kyllä tunnen. Pitkässä liitossa on niitä hyviä ja huonoja aikoja, ja hetken huumassa ei aina tajua, mitä on menettämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todella monta tilannetta, jossa olisi voinut pettää. Siis naimisissa olevat naiset tai sinkut ovat tulleet vokottelemaan miestäni. Tiedän, ettei ole pettänyt ja mietinkin, että jos joskus elämänsä pohjamudissa sattuisi pettämään, pystyisinkö antamaan anteeksi.
ap
en todellakaan antaisi yhtäkään kertaa antaisi anteeksi.
Antaa anteeksi, mutta voisin ehkä, tilanteesta riippuen yrittää jatkaa silti yhdessä, mikäli mies tekisi kaikkensa sen eteen. Luottamus kun menee niin sitä on aika vaikea saada enää takaisin, ja ajatus siitä että kahden ihmisen välinen suhde on saanut pahemmanlaatuisen särön, jotain kaunista on silloin pysyvästi poissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden kerran voisin "antaa anteeksi" mutta ei elämä sen jälkeen enää samanlaista olisi. Toinen kerta olisi liikaa.
koska virheitä tekee jokainen (tosin itse en ole koskaan edes ajatellut pettämistä, enkä usko että miehenikään). Avioliittoa sen sijaan en voisi todennäköisesti jatkaa. Ainahan sitä sen jälkeen miettisi, että joko toinen pettää, tai haluaa pettää muttei enää vaan kiinnijäämisen pelossa uskalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahempaakin olen ihmisille antanut anteeksi, mutta yhteiselon jatkoa pitäisi miettiä pitkään ja siitä en voisi mennä takuuseen, että pystyisin jatkamaan.
Ei kai siinä mitään annettavaa olisi. Saattaisin ymmärtää miten tuollaiseen tilanteeseen joudutaan, mutta olisi eri asia voisinko jatkaa hänen kanssaan yhteiseloa. Tuntisin, että meiltä on romuttunut kaikkein tärkein; luottamus, kunnioitus, rakkaus -jonkinlainen suhteen pyhyys.
En usko, että kykenisin enää olemaan hänen kanssaan niin läheinen, että sitä voisi sanoa liitoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse 100% uskollinen ja odotan samaa puolisoltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parikin kertaa (no ihan yhdyntään ei olla kyllä menty) ja sitten tuli vaihe jolloin kaduin näitä tekojani ihan äärettömän paljon ja pitkään ja olin tosi ahdistunut niiden vuoksi. Silloin päätin etten enää koskaan petä miestäni, ja se on myös pitänyt (nyt jo vuosia, eikä edelleenkään käy edes mielessä).
Joten todennäköisesti antaisin myös miehelleni anteeksi, varsinkin jos näyttäisi oikeasti katuvan tekoaan. Ihminen VOI muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan mä olisin tositilanteessa loukattu ja vihainen, mutta nyt tuntuu etten todellakaan välittäisi niin paljon että viitsisin vetää itseäni ja lapsiani mihinkään avioerokuvioihin.
en todellakaan antaisi yhtäkään kertaa antaisi anteeksi.
muistuttelin asiasta vielä vuosienkin päästä.. vasta kun asetuttiin kunnolla aloilleen ja lapsia alkoi siunaantua, osasin päästää asiasta (LÄHES) kokonaan irti. .. eikä siihen mennyt kuin 8 vuotta:D
voisin antaa. Ollaan oltu yhdessä 18 vuotta. Mitään pettämisiä tai edes epäilyä asiasta ei ole puolin tai toisin. Olen tullut vanhemmiten joustavammaksi ja suvaitsevaisemmaksi monessa asiassa.
Exälle annoin anteeksi ja vielä 5 vuotta jatkettiin yhdessä, mutta äijä ei tapojaan parantanut, joten älysin onneksi nostaa kytkintä ja häipyä. Nyt on ihana mies, lapsi ja elämä hymyilee. Tein alusta asti selväksi, että se on sitten kerrasta poikki, ihan sama vaikka kuinka on lapsia ja muuta.
Suattaapi olla että tekisin parikin hairahdusta sitten...
kiinni vai kertoiko ite? Niin huono tuuri ei voi olla, et ekasta kerrasta kiinni jää. Juu ja en antaisi anteeksi edes sitä yhtä kertaa, sen olen tehnyt joka suhteessa jo alussa selväksi.