Miksi siedätte miestä, joka elää poikamieselämää lapsiperheessä?

Itse nimittäin mietin ihan samaa mitä näen lusmuilevassa miehessä, joka elää omaa elämäänsä samalla kuin itse elän perhe-elämää lasten kanssa. Mies ei itse näe mitään ongelmaa asiassa. Vai eikö vain halua nähdä... Tää on uuvuttavaa ainakin mulle. Sanoisko että meillä 3-vuotias on tyhjentänyt tiskikoneen useammin kuin mieheni.

siksi.

eroaisit, nostaisit yhteiskunnan sinulle tarjoamat tuet ja lypsäisit mieheltä kunnnon elarit lapsille?

Elämänlaatu ainakin paranisi.

Mäkin myyn itseäni mielummin kotona kuin kadunkulmassa ;)

tienaa ihan mukavasti ja on paljon lasten kanssa. Kuulostaa ihanneaviomieheltä, mutta kaikki viikonloppuillat viettää kavereittensa kanssa. Pelaa korttia ja ryyppää. Äskenkin lähti mönkkärillä kaverilleen ja lapset huusi iloisesti hyvät yöt, kun ovat niin tottuneet siihen, että iskä häippäsee omille teilleen.

Kai poikamies joutuu tekemään kotitöitä, en ymmärtäisi poikamieselämää noin. Tosin ymmärrän sinua hyvin, kun oma miehenikin on patalaiska.



AP:n kysymykseen: siedän huonosti, ja vähän väliä tekisi mieli pistää ukko vaihtoon. Se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Meillä on yhteinen asunto ja lapsi, enkä ihan helposti jaksaisi lähteä kinaamaan näistä erotilanteessa.



Lisäksi olen sen verran pessimisti, että en välttämättä usko, että vaihtamalla paranee. Tietysti voi olla, että joku toinen osallistuisi enemmän perheen arkeen, mutta olisiko hän sitten vaimonhakkaaja, alkoholisti, pedofiili, pettäjä, työnarkomaani,... Nykyinen ei ole mitään näistä, ja muitakin hyviä puolia löytyy.



Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia...