Millainen äiti kuvittelit olevasi ennen kuin sait lapsen?
Itse ajattelin olevani tosi cool, en mistään stressaava, huoliteltu ja energinen. No välillä on päiviä että saatan olla noita tai edes jotakin noista, mutta tätä väsymystä en tiennyt enkä sitä, mikä huoli on lapsesta. Aina silloin kun on erossa lapsesta (kauppareissut tms.) on mahanpohjassa jännä tunne...onkohan se se huoli vai mikä..en pysty selittämään. Välillä olen hirveä stressaamaan asioista. Kuinkahan sitä pystyisi olemaan aina huolehtimatta ja ottaa vaan rennosti?!? En siis todellakaan ole cool niinkuin ajattelin. :)
Kommentit (9)
kaikkea lasten kanssa touhuileva, hauska äiti.
Nyt se vapaa-aika menee taloustöihin ja komenteluun.
Ajattelin että osaan tarjota lapselle luonnostaan mielenkiintoisia virikkeitä ja leikkiä mukavia leikkejä. No, lapsi nyt 10kk ja aika hiljasta on vielä toistaseks ollu, joskaan en minä nyt tiedä mitä ihmettä tuon ikäisen kanssa vielä vois edes tehdä. Siis normaalien arkiaskareiden ja kattiloiden hakkaamisten ohella.
Lisäksi ajattelin etten olisi kovin "hysteerinen", eikä minusta itseasiassa semmoista tullutkaan. Joku siis meni oikeinkin. Enkä tarkoita hysteerisellä luonnollista huolissaan olemista, ikävöimistä tms, vaan että olen pystynyt onneksi rauhallisin mielin luottamaan lasta isovanhemmille, kummeille ja luonnollisesti myös isälleen hoitoon.
Mutta naiivi minä olin silti ajatuksissani ja nyt yritän kovasti olla olematta kamalan inhorealisti kahdelle esikoista odottavalle ystävälleni, jotta he saisivat vielä nauttia omista mielikuvista ja ajatuksista tulevasta :).
Ehkä siinä mielessä onnellisessa tilassa etten oikein kuvitellut mitään. Olenkin ottanut päivän kerrallaan, kuvittelen olevani hyvä äiti.
lempeä yritän ollakin, mutta varsin usein olen komenteleva ja joskus jopa "ilkeä", saatan sanoa kovapäiselle esikoiselle jotakin terävää kiukuspäissäni.
En myöskään osannut kuvitella, miten väsynyt olisin kahden koliikkivauvan jälkeen - ja miten paljon vanhentunut!
Vielä esikoisenkin aikana taivastelin, miten kamalasti naapurin täti ärähtelee lapselleen. Noh, nyt (4 lapsen kanssa) minä olen se, joka ärähtelee päivät pitkät ja naapurienkin kuullen. Olen vain niin väsynyt ja stressaantunut.
olen yllättynyt siitä, miten hyvin olen kaikesta selvinnyt
Vielä esikoisenkin aikana taivastelin, miten kamalasti naapurin täti ärähtelee lapselleen. Noh, nyt (4 lapsen kanssa) minä olen se, joka ärähtelee päivät pitkät ja naapurienkin kuullen. Olen vain niin väsynyt ja stressaantunut.
kaikkea sitä tietämättömänä kuvitteleekin... Itse olen myös vanhentunut tsiljoona vuotta näiden muutaman vuoden aikana. Jatkuvasti väsynyt ja kiukkunen. Ja miehen mielestä aina naama norsun ****:lla :) (Vaikka ajattelin ettei minusta tulisi semmoista äitiä)
Ei siis ollut mitään megasuuria haaveita ja ruusunpunaisia unelmia äitiydestä. :)
Omana itsenäni olen pärjännyt hyvin.
Itse ajattelin, että olisin ainakin parempi kuin oma äitini. Ja niin olenkin.