Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen, kun olen eronnut jo vuosia sitten lasteni isästä, mutta
12.07.2011 |
hän asuu lähistöllä ja isompien lasten takia kuulen hänestä lähes päivittäin säälittäviä juttuja ja alan sääliä häntä. Eli hänestä on tullut ns. rantojen mies. Ei asu missään, kiertelee kuin mustalainen.
Eli säälin häntä, vaikka on aikoinaan tehnyt mulle kaiken pahan mitä ikinä voi tehdä ja pilannut lasten lapsuuden sitä kautta, etten kyennyt olemaan täysipainoinen äiti minuun kohdistuneen väkivallan ja omanarvontunteen menettämisen takia.
Narsistien uhreille on tukiryhmä, mies ei ole narsisti välttämättä, mutta epäsosiaalinen. Väkivallan uhreille on tukiryhmä, tästä on jo aikaa...
Jotain muuta, mitä?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda se äijä, et ole vastuussa hänestä.
Kerrot lapsille, että aikuiset ihmiset tekevät omat valintansa elämässä ja sen suunnassa.
Jos lasten isä elää epämääräistä elämää, niin se on hänen valintansa. Ei häntä voi väkisin pelastaa.
Lapsia varmasti koskee isänsä elämäntyyli. Mutta jos isä välittäisi lapsistaan, niin hän eläisi varmasti toisella tavalla.