Mies sanoo, että hänellä oikeus toisiin naisiin
koska olen 25 naimisissaolovuotemme aikana lihonut vaihtelevasti 10-30 kg siitä, kun menimme naimisiin.
10 viime vuoden aikana niitä naisia sitten on ollut hänellä.
Miehen paino on pysytellyt 5-10 kg siitä, kun menimme naimisiin ja kertaakaan minulla ei ole ollut toista meistä kiikarissa. Ei ole tullut edes mieleen.
Täällä sanotaan, että pitää jaksaa lasten takia, mutta ihan siihen asti kun ovat aikuisia vai kuinka kauan?
Kommentit (21)
Hanki itsellesi apua olet henkisesti aivan nujerrettu. Malli jonka annatte lapsillenne parisuhteesta on sairas. Ero on joskus paras ratkaisu.
just,just. empä ole tiennytkään että paino antaa luvan pettämiseen. naimisiin mennessähän pappi kysyy että rakastatko lihomiseen asti?
sä voit vastavetona vetää,että kyllähän sulla on lupa pettää koska hänelle on tullut ryppyjä,ei hän naimisiin mennessä ollut noin ryppyinen!
Heitä se mäkeen. Jokainen ansaitsee rinnalleen puolison joka kunnioittaa.
laihduttanut. Minulle tulee ainakin perhe ensimmäisenä. Enkä hyväksy ylipainoa.
mutta sitten tuli taas lisää painoa pikkuhiljaa vuosien mittaan ja tuli taas uusi nainen kuvioon. Ja uuden naisen myötä painoni nousi entisestään surun takia.
Itse olen kestänyt miehen lihomisen,hampaattomuuden ennenkuin korjattiin, sairaudet, työttömyydet, elättänyt perheen vuositolkulla....
Jos itse alkaa kynnysmatoksi, ei kannata itkeä kun on kengänkuva naamassa.
Itseään saa kunnioittaa!
jos lihoo vaikka 30 kiloa. ei ihminen ole enää sama niiden läskien kanssa.
ymmärrän miestäsi.
mutta sitten tuli taas lisää painoa pikkuhiljaa vuosien mittaan ja tuli taas uusi nainen kuvioon. Ja uuden naisen myötä painoni nousi entisestään surun takia.
Itse olen kestänyt miehen lihomisen,hampaattomuuden ennenkuin korjattiin, sairaudet, työttömyydet, elättänyt perheen vuositolkulla....
ja omasta ahmisesta kiinni.
tuollaista paskakasaaa en katsoisi päivääkään.
jos lihoo vaikka 30 kiloa. ei ihminen ole enää sama niiden läskien kanssa. ymmärrän miestäsi.
eikä ryppyjen kanssa, eikä tekohampaiden kanssa, eikä jalka amputoituna, eikä kaljuna...
mihin se ihmisen luonne muuttuu jos lihoo??
vittu, että olette tyhmiä.
no, tämä varmaan selittä suomalsiet avioerotilastot.
Sinun ei todellakaan pidä sietää tai katsella moista. Ei edes lapsien takia.
jos lihoo vaikka 30 kiloa. ei ihminen ole enää sama niiden läskien kanssa. ymmärrän miestäsi.
eikä ryppyjen kanssa, eikä tekohampaiden kanssa, eikä jalka amputoituna, eikä kaljuna... mihin se ihmisen luonne muuttuu jos lihoo?? vittu, että olette tyhmiä. no, tämä varmaan selittä suomalsiet avioerotilastot.
tää läskipoliisi riehuu monessa muussakin ketjussa..ilmeisesti nuori ihminen kellä ei ole elämän kokemusta,tai sitten provoilee muuten vaan.
hoikaksi ja timmiksi kesäkissaksi, ei se tätä liittoa pelastaisi! - Mies kun on selvästi täysi idiootti kusipää. Minusta ylipainosta keskustelu on asia ja viestiketju erikseen, samoin se, pitäiskö ap:n - tai kenen tahansa muun naisen - laihduttaa, lopettaa "tekosyiden" keksiminen kiloilleen ja kunnioittaa omaa terveyttään ja myös parisuhdettaan pitämällä itsestään huolta.
Tässä tapauksessa on kuitenkin varmaan ihan toisarvoista, kunnioittaako nainen parisuhdettaan(kin) pitämällä itsensä jotakuinkin kuosissa, sillä ap:n mieshän ei selvästi mitään kunnioitusta ansaitse. Jos minä olisin ap, laihduttaisin ja treenaisin kyllä, mutta en tosiaan tätä miehenkuvatusta varten!
Kenenkään ei tule "lasten takia" pysyä liitossa, jossa joutuu halveksituksi ja halvennetuksi. Itselleni ei tulisi mieleenkään altistaa lapsiani perhe-elämälle, jossa he saavat tuollaisen mallin aikuisesta parisuhteesta ja naisen asemasta perheessä ja liitossa! Herranjumala, sinähän ap opetat lapsillesi, että kynnysmattona voi ja jopa pitää olla. Ja että parisuhteet ovat perseestä, niissä pitää vain sinnitellä. Tosi hieno palvelus lapsille!
Ja miehesi kayttaa sita haikailematta hyvakseen. Eroa! Vai kuvitteletko etta asiat muuttuu tuosta paremmaksi joskus? Ja jos odotat etta lapset on aikuisia (aivan perusteetonta!) niin etko tuntisi itseasi katkeraksi ettet antanut itsellesi mahdollisuutta parempaan elamaan jo aiemmin? Pointtini siis on etta jos asiat ei tuosta muuksi muutu, ei odottaminen kannata. Toimi heti! Lapset sopeutuu kylla.
Sanoisin viela etta jos mulle mies sanoisi etta hakee muiden naisten seuraa, niin vastaisin siihen etta ookoo, minakin haen sitten muiden miesten seuraa. Ja hakisinkin! Ja etsisin sellaisen jolle ei tarvitse olla mallimitoissa, ja sitten jattaisin tuon vanhan paskan.
niin kai sentään lapsiasi??
Vaikka toisaalta homma on tainnut jatkua niin kauan että ei ne lapsetkaan enää pelastu, vaan ovat jo saaneet "isiltä" ja kyllä ap sinultakin mallin kuinka naista tulee ja ennenkaikkea saa kohdella.
äärimmäisen surullista!!!!!!!!!!!
MUTTA jos se on niin iso ongelma ettei sitä kestä, silloin pitää tehdä kaikkensa sille, että joko a) toinen laihduttaisi tai b) itse muuttuisi ihmisenä niin ettei asia enää olisi ongelma. Ensimmäisessä kohdan toteuttamiseksi on paljon vaihtoehtoja; voi esim.
1) puhua kauniisti toiselle asiasta ja ehdottaa, että aletaan yhdessä pitää huolta ruokavaliosta.
2) ostetaan kotiin punttislaitteita/pidetään huolta siitä että toinen pääsee kuntoilemaan.
Mies voi panostaa siihen, että vaimolla on riittävästi vapaa-aikaa kuntoilemiseen. En nyt tietenkään tiedä ap:n perheen tilannetta, mutta aika usein on niin, että vaimolle ei työn (ap ilmeisesti käy töissä), kotitöiden ja lasten lisäksi jää kuin korkeintaan hyvin vähän vapaa-aikaa. On epäreilua olettaa, että toinen kuluttaisi kuntoilemiseen päivän ainoat vapaat hetkensä. Meillä esim. on sovittu yhdessä, että viikkosuunnitelmien avulla pyritään huolehtimaan siitä että molemmilla on yhtä paljon vapaa-aikaa, jonka siten voi käyttää vaikka kuntoiluun (meillä siis olemme molemmat kuntoiluhulluja).
3) Mies voi keksiä itse kivoja, yhdessä tai vaikka koko perheen kesken tehtäviä liikunnallisia aktiviteettejä
4) mies voi ostaa vaimolle kuntosalikortin ja siihen porkkanaksi joitain kivoja, punttiksella tehtäviä hoitoja (useimmilla punttiksilla saa ainakin hierontaa)
Jos vaimo ei ymmärrä asian tärkeyttä miehelle, voidaan mennä vaikka parisuhdeterapiaan puhumaan asiasta (tai siitä miksi se on miehelle niin tärkeä).
Pointtini on se, että toisen lihavuus ei todellakaan ole mikään syy pettää, varsinkin jos itse ei, monista vaihtoehdoista huolimatta, ole tehnyt asialle muuta kuin nalkuttanut ja syyllistänyt. Ei kai kukaan tosissaan kuvittele että ihmisen on helppo laihtua silloin, kun on paha mieli?! Olen itse urheilullinen ja melko hoikka, mutta ihmetyttää nämä läskinatsit jotka täällä huutelevat että itsekurista se vain on kiinni. No, niin tietysti onkin, mutta ihmisten psyyke toimii eri tavoilla. Toiset jotenkin lamaantuvat jos henkisesti on paha olla. Laihduttaminen on toisille vaikeaa. Jos se olisi helppoa, niin miksi kukaan olisi lihava?
Samoin nämä jotka syyllistävät ap:tä kynnysmattona olemisesta; HALOO? Jos ihminen elää alistavassa suhteessa, itsetunto painuu alas. Silloin hön tarvitsee kanustusta, eikä lisää haukkuja tai käskyä ryhdistätyä.
AP:lle: JSSAP. Tuollainen mies ei ole mikään mies. Oma mieheni on aina sanonut (olen itsekin ollut pikkulapsiaikana ylipainoinen), että se ei ole mies eikä mikään, joka ei kestä oman vaimon läskejä. Miehen mielestä asia on niin, että jos vaimon kroppa on anatanut hänelle nämä lapset niin miehen tehtävä on silloin palvoa ja rakastaa sitä kroppaa ja sen kantajaa.
Sinun miehesi on lapsellinen, vastuuton ja itsekäs kusipää ja todellakin ansaitset parempaa. Jos vain jaksat ja pystyt, niin sinuna laihduttaisin ja treenaisin, ja sitten heivaisin äijän pihalle. käytä sitä nyt lastenhoitajana että pääset itse puntille, tai jos ei onnistu niin värvää mummot ja kummit kehiin. Tai sitten vain jätät sen ja rakastat itseäsi läskeinesi kaikkinesi. Ei ne kenestäkään pahaa tai arvotonta ihmistä tee. Sehän on vain rasvaa :)
Miehelläsi on toki oikeus tehdä elämällään mitä haluaa, ja sinulla on oikeus valita hyväksytkö sen vai et. Tuossa tilanteessa minä käyttäisin oikeuttani oman elämäni suhteen, ja heittäisin rotan pihalle.
jos lihoo vaikka 30 kiloa. ei ihminen ole enää sama niiden läskien kanssa. ymmärrän miestäsi.
eikä ryppyjen kanssa, eikä tekohampaiden kanssa, eikä jalka amputoituna, eikä kaljuna...
mihin se ihmisen luonne muuttuu jos lihoo??
vittu, että olette tyhmiä.
no, tämä varmaan selittä suomalsiet avioerotilastot.
OVAT ASIA ERIKSEEN KUIN ITSENSÄ LIHOTTAMINEN SYÖTTÖSIAKSI MÄTTÄMÄLLÄ RUOKAA SISÄÄNSÄ ENEMMÄN KUIN TARVITSEE!!!!
jos lihoo vaikka 30 kiloa. ei ihminen ole enää sama niiden läskien kanssa. ymmärrän miestäsi.
eikä ryppyjen kanssa, eikä tekohampaiden kanssa, eikä jalka amputoituna, eikä kaljuna... mihin se ihmisen luonne muuttuu jos lihoo?? vittu, että olette tyhmiä. no, tämä varmaan selittä suomalsiet avioerotilastot.
OVAT ASIA ERIKSEEN KUIN ITSENSÄ LIHOTTAMINEN SYÖTTÖSIAKSI MÄTTÄMÄLLÄ RUOKAA SISÄÄNSÄ ENEMMÄN KUIN TARVITSEE!!!!
Kyllä jokaisen pitää käydä leikkauksissa ja botox-piikeillä, ettei ala rypistyä. Jos kaljuuntuu, pitää laittaa niitä jotain hiusistutuksia. Mutta mitä jos joutuu amputaation? Pitääkö sitten antaa automaattisesti ero? Ja entä hampaat? Jokainen voi huolehtia hampaistaan. Rinnastatko sen lihavuuteen?? Sehän on laiskuutta jos hampaaat putoaa?
Toivottavasti sulla ei muuten ole lapsia...
on taas lapsellista touhua,voi itku!