Ero, tapaamisista kysymys. Auttakaa, kenellä kokemusta tai tietoa..

ja jos välimatka ei ole este, yksi ilta viikossa lisäksi? Ja näistä sovitte tietysti lastenvalvojan luona.



Meillä oli 100km välimatkaa, eli isä haki lapsen luokseen joka toinen viikonloppu. Ja kesälomalla viikon/pari.

Joillekin sopii kaksi kertaa kk, toisille vuoroviikkoasuminen, jotkut pystyvät sopimaan melko vapaamuotoisesti jotakin siitä väliltä.



Lapsille on eniten merkitystä vanhempien väleillä; riitelyllä ja tapaamisista tappelemisella saatte aikaan enemmän haittaa lapsille kuin tapaamisilla.



Jos erosta tahtoo kaivaa esiin jonkin positiivisen puolen, tutkimusten mukaan eronneet isät hoitavat lapsiaan hyvin, ja syttyvät isyyteen aivan uudella tavalla, kun äiti ei ole enää määrittämässä sitä isyyttä ja perheen arkea.



Tämä tietysti, jos saavat tavata niitä lapsiaan. Muista että lapsille tekee kaikin tavoin hyvää säilyttää läheinen suhde isäänsä.

alusta alkaen (pienempi oli 1-vuotias ja isompi 3-vuotias kun isä lähti) meillä on ollut niin että isä hakee ihan säännöllisesti joka toinen viikonloppu pojat luokseen. Ensin se oli pe-ma-aamu mutta kun esikoisella alkoi koulu niin se menee nyt niin että isä hakee hoidosta perjantaina ja tuo pojat sunnuntai-illalla.

Alkuaikoina isä haki pojat myös keskiviikkoiltaisin luokseen ja vei hoitoon to-aamuna mutta tuon esikoisen koulun takia tästäkin luovuttiin.



Mielestäni tärkeintä on säännöllisyys ja kuitenkin mahd. pienillä väliajoilla jotta se isä-suhde kehittyisi edes jollain tasolla läheiseksi eli ei liian pitkiä välejä tapaamiseen. Varsinkin mitä pienempiä lapset ovat.



Kesällä meillä isä pitää poikia kaksi viikkoa, tosin ei peräkkäisiä viikkoja koska kaksi viikkoa olisi meidän pojille liian pitkä aika.



Anna myös näille asioille aikaa, näette myöhemmin mikä sopii teille parhaiten.

eläminen. Viikonlopputapaamisilla siihein ei pääse.

tuo ei ole mahdollista eli arki isän kanssa. Viikko-viikkosysteemi ei ole missään tapauksessa lapsen etu, eikä arki tule hetkessä. Isä on valintansa tehnyt ja haluaa roolinsa olevan muu kuin arki-isä. Ikävä kyllä.

Siksikö että se ei ole sinun etusi? Lapset valitsevat itse aina viikko-viikko -vaihtoehdon kysyttäessä.

Silloin vuoroviikkoasuminen ei ole oikea ratkaisu. Minä itse heitin aikoinaan vaimoni ulos talosta, en suinkaan eronnut lapsista, ja minulle vuoroviikkoasuminen tai yksinhuoltajuus ovat ainoat relevantit vaihtoehdot.

Siksikö että se ei ole sinun etusi? Lapset valitsevat itse aina viikko-viikko -vaihtoehdon kysyttäessä.

Mitä yleistämistä !? Eivät tosiaan valitse, täysin perätön väite.

Ehei, meilläkään ei tosiaan toimisi tuo viikko-viikko systeemi.

Ei meistä aikuisistakaan kovin moni haluaisi vaihtaa kotia kerran viikossa ?

Ehei, se ei voi olla mitenkään hyvä ratkaisu, missään tapauksessa.

tuo ei ole mahdollista eli arki isän kanssa. Viikko-viikkosysteemi ei ole missään tapauksessa lapsen etu, eikä arki tule hetkessä. Isä on valintansa tehnyt ja haluaa roolinsa olevan muu kuin arki-isä. Ikävä kyllä.

Olen täysin samaa mieltä.

Siksikö että se ei ole sinun etusi? Lapset valitsevat itse aina viikko-viikko -vaihtoehdon kysyttäessä.

Mitä yleistämistä !? Eivät tosiaan valitse, täysin perätön väite.

Ehei, meilläkään ei tosiaan toimisi tuo viikko-viikko systeemi.

Ei meistä aikuisistakaan kovin moni haluaisi vaihtaa kotia kerran viikossa ?

Ehei, se ei voi olla mitenkään hyvä ratkaisu, missään tapauksessa.

Lapset valitsevat itse aina viikko-viikko -vaihtoehdon kysyttäessä.

että ruoaksi on aina pizzaa tai hampurilaista ja aamupalaksi karkkia ja iltapalaksi jätskiä. Kouluun ei oo järkee mennä, valitaan mieluummin tv:n katselu. Niinhän ne valitsee. Mutta onko se lapsen etu?

Sekä omien, tuttujen eronneiden että myös työn kautta tavanneiden perheiden kokemuksiin.



Ja jos omilta lapsiltani kysyttäisiin, he eivät todellakaan valitsisi viikko-viikko-systeemiä.



Ja kenen etu se on? Että lapsi vaihtaa kotia viikon välein?



Mutta tuo oli väärin sanottu kun kirjoitit että AINA lapsi valitsee viikko-viikko-systeemin. Ei pidä paikkaansa.

..kyllä se lähteävä vanhempi on sen ratkaisunsa tehnyt sen suhteen haluaako elää lapsi-arkea vai ei. Eli jos lähtee, myös jotain menettää, valitettavasti, turha ruikuttaa jälkeenpäin.

ei ole lapsille hyväksi, itse tunnen kaksi vuoroviikko isää, ja huomaan ettei ole lapsille hyväksi, aina kun kotiutuu, joutuu vaihtamaan paikkaa, säännöt ja tavat ovat niin erilaisia molemmissa paikoissa, jotta lapsi on sekaisin, reagoi mm. yö ja päiväkastelulla, kurittomuudella, takertumisella jne.(joitain mainitakseni),

lisäksi molemmat isät valitettavasti haukkuvat äitiä lapsilleen, ja lapset ovat tässä välikätenä, hämmentyneinä, haluavat tietenkin miellyttää juuri sitä vanhempaa, kenen luona kulloinkin ovat, eivät siis uskalla puhua äidistään, sisaruksistaan isänsä kuullen..

ei ole lapsille hyväksi, itse tunnen kaksi vuoroviikko isää, ja huomaan ettei ole lapsille hyväksi, aina kun kotiutuu, joutuu vaihtamaan paikkaa, säännöt ja tavat ovat niin erilaisia molemmissa paikoissa, jotta lapsi on sekaisin, reagoi mm. yö ja päiväkastelulla, kurittomuudella, takertumisella jne.(joitain mainitakseni), lisäksi molemmat isät valitettavasti haukkuvat äitiä lapsilleen, ja lapset ovat tässä välikätenä, hämmentyneinä, haluavat tietenkin miellyttää juuri sitä vanhempaa, kenen luona kulloinkin ovat, eivät siis uskalla puhua äidistään, sisaruksistaan isänsä kuullen..

Juuri tämän kaltaista palautettu olen itsekin kuullut niin monelta...

Pahimmassa tapauksessa lapsella muuttuu viikon välein kaikki: arjen rutiinit, kaverit, tapa olla ja ihmetellä elämää, KOTI yms.

Meillä ollut tuo perinteinen kakkosen systeemi. Olemme pitäneet myös sääntöä, että isän luona voidaan olla kesälomallakin kerrallaan vain sen verran öitä kuin on ikävuosia. Eli esim. 5 v oli sit 2 viikon kesälomansa isän luona pätkissä 5+5+4 vrk. Nyt on jo 11, mut on edelleen 7+7 vrk, mut voisi siis periaatteessa olla 11 + 3 vrk.



Meillä tapaamiset menee siis about näin:



viikonloppu

torstai

tiistai

viikonloppu



jne.



Noin on kaikista säännöllisimmin tapaamiset. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, niin sitä säännöllisemmin ja sitä lyhyempiä tapaamisten pitäisi olla.

nosto

Alusta asti on huolehdittu lapsesta suunnilleen yhtä paljon. Molemmat tekevät vuoro-/ tai keikkatyötä, joten sovitaan lapsen hoito töiden mukaan. Usein menee niin, että on 4 päivää toisella ja 4 päivää toisella.

on sikoja