Onpa tää kesäloma-aika rankkaa, miehen loma siis..
Ei mene yksiin miehen kanssa millään - se todella ottaa lomailun kannalta, eli aamulla keskittyy omaan aamupalaansa lehtien kera ja minä hoidan pieniä lapsia, sitten se käy jossain kaupungilla/leikkipuistossa ja jäätelöllä isoimman kanssa ja tulevat kotiin niin lapsi ei suostu syömään lounasta, valittelee mahakipua usein kun syö niin epämääräisesti..kaikki on niin vetämätöntä ja välinpitämätöntä miehen puolelta, onhan hän lomalla! Eilen vauva itki miehen polvella kun tämä pelasi jotain nettipeliä, vauvalla flunssainen olo niin itkeskeli, mies ei välittänyt hyssytellä. Ja minä kuulemma urputin turhasta, koska pitihän mies vauvaa sentäs siinä polvella.. Vielä pitäisi jaksaa monta viikkoa..
Kommentit (2)
Mikäli meillä ei olisi imetettävää vauvaa, jättäisin lapset surutta välillä miehelle ja menisin omiin juttuihin ja sitten taas vaihettaisiin vuoroa, mutta vauva on sellainen että säännöllisin väliajoin vaatii tissiä eikä mikään muu kelpaa joten en uskalla. Jos ottaisin vauvan mukaan ja olisin päivän poissa, mies istuttaisi isommat herkkujen kera telkkarin ääreen ja koisailisi itse, minulla se isoin työ olisi tätä vaativimpaa tapaustamme eli vauvaa hoidella jossakin.. :-/
ja sen takia meillä on yhteistä lomaa vain 2 viikkoa. Kun tuntuu että minä hoidan aamutoimet ja tekemiset aina puoleenpäivään asti ja mies makailee sängyssä. Hermot menee, eli olen mielummin töissä kun mies on lasten kanssa kotona.