Lue keskustelun säännöt.
Olen onnellisesti naimisissa, mutta silti jotenkin kade eronneelle ystävälleni, joka
07.07.2011 |
asuu lasten kanssa omassa talossa, on vapaa menemään ja tulemaan miten huvittaa, reissaa lasten isäviikkojen aikana jne. Mistähän tällainen johtuu, on ihan hölmöä omasta mielestänikin.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten se mies estää sun asumista omassa talossa ja matkustelua?
t.ap
näkee juuri nuo mainitsemasi asiat, ja miettii kuinka itseltä puuttuu omaa aikaa ja täytyy ottaa aina mies huomioon kaikenlaisessa menemisessä ja tulemisessa, ja usein joutuu luopumaan siitä mitä itse tahtoo.
Ei tule mieleen, että millaista tällä eronneella ystävällä on silloin, kun pitäisi laittaa vaikkapa lamppu kattoon, vaihtaa autoon renkaat tai koota hylly ja kokemusta näistä töistä ei ennestään ole?
Tai kun lapset ovat isällään, on yksin hiljaisessa kodissaan ja ajatukset pyörii vaan ikävässä lapsiin ja tuntee itsensä muutenkin yksinäiseksi. Lähtee leffaan, ja huomaa siellä vaan onnelliset pariskunnat jotka naureskelevat ja höpöttelevät yhdessä. Ja miettii kuinka ihanaa kun olisi joku, jonka kanssa töiden jälkeen höpötellä päivän asioista ja katsoa vaikka vaan arkisesti telkkaria, yhdessä.
Mennä saman peiton alle nukkumaan.
Suunnitella yhdessä reissua.
Ja reissussa olisi toinenkin katsomassa lasten perään, kantamassa laukkuja ja selvittelemässä mahdollisia ongelmia ja epäselvyyksiä.
Niinhän se on, että joka asiassa on ne puolensa.
kumpuaa tyytymättömyydestä. Mikä elämässäsi ei ole kohdallaan, puuttuuko ehkä oma aika tai harrastukset?
miten se mies estää sun asumista omassa talossa ja matkustelua?