Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä helvettiä tekisitte tilanteessani?

Vierailija
22.07.2006 |

Ja heti aluksi, että tämä ei ole provo vaan totista totta. Tarina alkaa siitä, että minut ja siskoni on adobtoitu ollessamme vuoden iässä. Muutimme uuteen perheeseen melkeimpä toiselle puolelle suomea. 19 v lähdin sitten keskisuomeen opiskelemaan pikkasen lisää ja hommasin asunnon. Naapuri rapussa asui eräs nuori mies jolla ramppasi todella paljon aina kavereita. No, kaverini kanssa sitten kerran joillain jatkoilla eksyttiin tähän asuntoon ja tutustuin tuon naapurini kaveriin hän oli tuolloin 17 v. Rupesimme pian seurustelemaan ja muutimme yhteen n. puolen vuoden seurustelun jälkeen. Mies sitten erehtyi menemään mukaan erääseen suht pieneen rikokseen ja joutui hetkeksi aikaa vankilaan. Itse odotin silloin tyrtärtäni. Tuo vankila aika otti koville suhteessa, joten erosimme ja muutin takaisin eteläsuomeen eikä isä enää halunnut tavata tytärtään. Nyt olen 27 vuotias ja noin reilu vuosi sitten rupesin etsimään biologista äitiäni. Löysin hänet ja tapasinkin, samoin kuin sisariani ja sukuani. Tässä tilanteessa sain sitten selville, että lapseni isä ja ex-mieheni oli biologinen serkkuni. Nyt sitten tyttö on siinä iässä , että kyselee kovasti isästään, ja mun pitäisi ruveta kertomaan jotain ja ottaa yhteyttä isään. Isä ei varmaankaan tiedä tästä asiasta mitään, siis siitä että olemme biologisesti serkuksia. Itse olen tästä kärsinyt todella paljon. Ainoa joka tietää asian on nykyinen mieheni. Vaikka asialle ei mitään voi, enkä todellakaan ikimaailmassa olisi kuvitellut että saan lapsen tietämättäni serkulleni. Nyt olen kyllä ottanut todella hyvin selvää biologisesta suvustani, koska jostain sain pelon että nykyinenkin mieheni on jotain sukua. Ei onneksi ollut:) Miten tällainen tilanne selitetään lapselle, tai lapsen isälle. Olen ihan jäässä tän asian suhteen. kiitti jos jaksoitte lukea.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
22.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä nyt enää jatko sisäsiittoisuuden kierrettä, siinä mielessä että jos tyttäresi ei tiedä sukutaustojaan voi hänkin mahdollisesti törmätä velipuoleen ja rakastua. Tosin pieni prosentti, että näin kävisi.



Kyllä pitäisi aina omat sukutaustat selvittää..



Kun asialle et mitään periaatteessa muutoin voi, niin älä pilaa elämääsi suremalla. Jaksamisia!

Vierailija
2/4 |
22.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ensinnäkin, sinun serkku ei ole lapsellesi juuri mitään sukua

ja läheisiä sukulais uhteita on ollut ennen muinoin paljon.



ota ihan rauhallisesti ja kerro kuka lapsen isä on.



ja voithan joskus myöhemmin selittää tämän " sukulaisuus" kuvion (oletan että lapsesi on alle kouluikäinen?).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
22.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta itse en olisi oikeasti ikinä voinut kuvitellakkaan saavani lasta serkun kanssa. Tietenkin rakastan tytärtäni eniten tässä maailmassa. Mutta tuntuu jotenkin sairaalle koko ajatus, että olen ollu rakastunu omaan serkkuuni jne. Ei tätä ihme tunnetta kait voi muut ymmärtääkkään. -ap-

Vierailija
4/4 |
22.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos pidät jotain noin olennaista omana tietonasi.



Vanhemmuus / sukulaisuus ei ole pelkästään biologista. Tosin sukulaisten keskenään tekemillä lapsilla on usein tiettyjä terveydellisiä riskejä.



Suosittelen, että otat asian puheeksi lapsen kanssa.



Se kannattaako lapsen biologiselle isälle kertoa on jo toinen juttu. Se voisi olla mahdolliselle miehen uudelle kumppanille turhan kova pala. Isä voisi myös esittää vaatimuksia lapsen suhteen. Toki hän ei huoltajuutta saisi, mutta tapaamisoikeuden yms.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän neljä