Ketä ihmistä kohtaan voit sanoa tuntevasi näin: Hän on osa

Hän on vielä niin pieni, vaikkakin jo melkein koululainen, mutta ajatuskin että hän ei kuuluisi minun elämääni, on sietämätön.

mutta lapseni ovat kyllä osa minua ja mieskin melkein. "Ilman häntä elämästäni puuttuisi liian paljon" on pelkkää plöröä.

jos sanon, että tällä hetkellä ei tunnu yhtäkään ihmistä ajatellessa tuolta? Tai lähinnä etten pysty nimeämään yhtä ainoaa...



t: aviovaimo ja kolmen lapsen äiti

Aikuisena ei enää.

Lapsetkin kasvaa ja muuttaa pois kotoa joskus.

Omat vanhemmat kuolee joskus.

Mies voi kuolla tai voi tulla ero.

Ystävät voi mennä ja tulla.

Haluaisin sanoa myös lasteni äitiä, mutta hän on valitettavasti niin riidanhaluinen ihminen, että yhteisestä elostamme ei tule mitään.

ainoat on mies ja lapsi. Omat vanhemmat ja sisarukset on myös tärkeitä, mutta ilmankin on pärjättävä, kun he asuvat kaukana. Ja vanhemmat yleensä kuolevatkin ennen lastaan.

Meillä on ihana elämä. Olisi hirveää olla ilman heitä.

ajatus lapsen kuolemasta on sietämätön (yhden melkein menetin)

mutta tällä hetkellä ajattelen, että elämästäni puuttuisi sisältö, jos rakastajani päättäisi lähteä pois siitä ;)

Miestäni ja kahta lastani.

Miestäni ja kahta lastani.

koska ilman mennyttä ei olisi nykyistä tai tulevaa ja siihen vaikuttaa monet ihmiset. lapset tärkeitä, mutta niitäkään ei olisi, jos ei huonoja aikoja kuuluisi elämään.