Peliriippuvaisen kanssa on "mukava" elää,

Tiedän tunteen... meillä se on jatkunu jo yli 1.5vuotta. Valitettavasti pelaaminen on tärkeämpää kuin oma perhe. Tyttö täyttää vasta 1-vuoden 28.päivä tätä kuuta, eikä meidän perheessä isä ole lainkaan kiinnostunut tytöstään.. eikä sen tarpeista. Minulle huudetaan tiuhaan tahtiin turpa kiinni. On myös tapeltu tästä pelaamisesta.. siitä meidän perheen ongelmat aina alkaa. Mies ei tajua itse omaa käytöstään.. mm. käyttää minuun henkistä väkivaltaa. Uhkaile mm. ettei osta minulle ja lapselleen ruokaa yms muilla mahdollisilla keinoilla. Uhkaa heittävänsä pihalle ja vain pelin takia. Meneppä tollaselta kysymää onko se peli tän kodin ja perheen menettämisen arvoinen ja se että myöhästyy töistä lähes joka aamu kun ei malta nukkua pelaamisen takia. Ei tollasia ihmisiä voi auttaa jos ne ei sitä itse halua. Niin surullista kuin se onkin. :(



Ja tosiaan nettipelistä tässä kysymys.. sellanen kuin runescape ja sen verran tiedän että se on 15-vuotiaille tarkoitettu peli. Älytöntä että yksi peli vie ja tuhoaa ihmisen.

Kyllästyin, oikeammin väsyin ja stressaannuin perheen elättämiseen, kun mies pelasi kaikki rahansa ja vieläpä yritti kiristää minulta, senttejä tarkasti laskemaan joutuneelta lisää. Ero tuli, kun ei terapiaankaan halunnut. Väkivallanuhka oli se viimeinen pisara.



Ehkä te roikutte kauemmin, kun "hirtennekin on löysempi"?

Riippuvuudet on aina pahasta, vaikka kohde sinäsnä olisikin harmiton ja ilmainen. Vaatii paljon puolisolta, että sietää koko ajan pois olevaan puolisoa, olipa tämä sitten netissä, lennokkikerhossa, autotallissa, sukututkimusta tekemässä tai baarissa...



Harrastukset on ok, mutta minusta perheellinen on itsekäs, jos kuluttaa valtaosan vapaa-ajastaan johonkin omaan juttuunsa, vaikka toinen ei siitä tykkää.