Lue keskustelun säännöt.
Miten " reipastaa" kolmevuotiasta?
28.07.2006 |
3,5 v. tyttö on heittäytynyt vallan avuttomaksi kesän aikana. Ei ole koskaan ollut mikään reippauden perikuva, mutta nyt tuntuu, ettei mikään onnistu. Kengät ei " mene" jalkaan, kaikkeen tarvitaan äidin apua, tyttö ei halua edes opetella mitään kun hermostuu alta viiden sekunnin. Alan olla tosi kypsä koko lapseen, esikoinen on AIVAN toista maata, osasi 3,5-vuotiaana jo vaikka mitä. On liikunnallisesti lahjakas ja teki esim. pitkiä aikoja eskaritehtäviä ym. Miten saisin tota kuopusta jotenkin reipastettua?? Eihän se tule ikinä sopimaan meidän aktiiviseen perheeseen, kun aina on murjottamassa jossain sohvannurkassa.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma on syönyt 1 v asti itse, pukenut jo varhain päälle jne ja nyt lähempänä 3 vuotta on muuttunut niiiiiiin avuttomaksi. Pitää välillä syöttää, pukea päälle jne. Pieni lapsihan 3 vuotias vielä on.
On oikeasti aika ärsyttävää katsella lasta, joka ei halua eikä viitsi tehdä mitään. Meidän tyttö on oikeati mielestäni aika laiska perusluonteeltaan. Yleensähän tän ikäiset lapset viillettävät menemään, mun tyttö ei. Mitään ei halua kokeilla kun ei kuitenkaan osaa. Mitään ei sitten opikaan tuolla asenteella. Ei askartele, kun ei osaa. Kysyin eilen että piirrettäiskö jotain. Vastaus: ei, en mä osaa!
Oikeasti mäkin mietin miten tämän tytön tulee käymään kun jo näin nuorena kaikki on noin vaikeaa. Jopa mulla on enemmän energiaa 35,-vuotiaana.
Onneksi muut lapseni ovat reippaita, joten kasvatuksessa tuskin se vika on!
Tyttö on 4v10kk JO.
Tyttö voi olla jumiutunut rooliinsa kotona, mutta voisi suostua kokeilemaan asioita, jos joku toinen tuttu ja luotettava aikuinen houkuttelisi kokeilemaan.
Esim. mummi pyytää vaikkapa avukseen tekemään salaattia ja tyttö pilkkoisi vaikkapa kurkut salaattiin. Seuraavan kerran kun kotona olet tekemässä salaattia, ehdotat tytölle, että " Tule tekemään minun kanssani salaattia, kun osasit niin hienosti mummillakin." Tätä kautta voisi tulla reippautta tehdä uudenlaisia juttuja.
Kannattaa ottaa huomioon myös se, että eri lapset pitävät erilaisista asioista. Mitä jos lapsesi ei vaan pidä esim. piirtämisestä? Reippautta ja intoa ryhtyä aktiivisesti eri puuhaan voi opetella monenlaisten asioiden kautta.
Lapsella voi olla myös kynnys tehdä vaatimiasi asioita liian korkealla, jos tämä olettaa pystyvänsä tekemään ne yhtä hyvin kuin isompi sisarus tekee nyt. Mitä jos kertoisit kuopukselle aina silloin tällöin tekemisen lomassa siitä, miten isomman sisaruksen piti harjoitella kovasti ennen kuin hänestä tuli niin taitava kun hän on nyt. " Kun hän oli sinun ikäisesi hän osasi pyöräillä yhtä hyvin kuin sinäkin."
Itse sain johonkin 15-vuotiaaksi kuulla kuinka minun pitäisi reipastua, viihtyä enemmän pihalla, hankkia enemmän kavereita, olla enemmän niinkuin supersosiaalinen siskoni. Äidillä oli rankkaa kun minä olin aina pahalla päällä enkä tahtonut tehdä mitään. Ja minulla oli huono omatunto siitä, mutta en siltikään pystynyt pakottmaan itseäni tekemään kaikkea mitä äitini vaati. En tiedä miksi. Muistan vaan että koko lapsuuden minulla oli tunne että minun pitäisi olla " vähän reippaampi" ja " yrittää reipastua" . Aaargh!
Vaan hyväksyisit hänet sellaisena kun hän on. Vaikeaa??