Oletko ollut (työ)uupunut?

Mut työterveyshoitaja laski pisteet työhyvinvointiseulasta ja sanoi, että olen lievästi uupunut. Laittoi minut psykologille, jolla kävin 3 kertaa. Aloin nähdä itseni enempi elämäni subjektina kuin objektina ja hiljalleen asiat ratkesivat oikeaan suuntaan tai siis ratkaisin ne itse parhaalla mahdollisella tavalla.



Ehkä kannattaa mennä juttelemaan työterveyshoitajalle, hän voi ohjata sinut eteenpäin. Ei kannata yrittää jaksaa liian kauan yksin. Ja sairasloma yksistään tuskin mitään auttaa. Silloin ongelmat ovat jo liian pitkällä.

He osaavat arvioida tilasi. Mulla ainakin oli tosi ymmärtäväinen läkäri, en olisi itse tajunnut tilaani vielä vakavaksi. siellä sit yhdessä mietitte tarviitko sairaslomaa tai lääkitystä tms. Jos jäät romahdusta odottamaan, tilasi on jo liian pitkällä! Tsemppiä!

Hölmöä, mutta mietin kuinka pitkään voin katsella tilannetta yksin ja yrittää toipua omin voimin entiselleni. Mietin, että milloin on se hetki, että on "pakko" hakea apua, ettei tilanne mene niin pahaksi, että pitää jäädä pitkälle sairaslomalle tms.

työuupunut ja lappaa masennuslääkkeitä ja loput lappaa lääkkeitä kotiäitimasennuksen takia.

Onko sinulla fyysisiä oireita? Sydämentykytystä, suun kuivumista, hermostuneisuutta,... Kykenetkö tekemään töitä kuten ennen? Nukutko hyvin, vai onko nukahtamisvaikeuksia tai heräiletkö öisin? Tässä muutamia uupumuksen merkkejä, jos näitä on, niin kipin kapin lääkäriin!

kun et enää oikein osaa nauttia mistään, elämä alkaa olla yhtä suorittamista ja nukkumisesi ehkä muuttuu (univaikeudet, heräily yöllä tai sitten päinvastainen eli jatkuva väsymys ja voisit nukkua ihan rajattomasti). Nämä olleet itselläni oireita, jotka ovat herättäneet hakeutumaan lääkäriin.



Mielialalääkkeet ovat helpottaneet tilannetta suuresti, mutta lopullisesti tilanne kääntyi parempaan päin, kun vaihdoin työpaikkaa.

Syke nousee herkästi korkealle, eikä tahdo laskea millään. Leposyke on korkea. Kunto tuntuu romahtaneen, vaikka urheilen samaan malliin ja säännöllisesti neljä kertaa viikossa.



Suuta kuivaa. Sitä en ole osannut yhdistää tähän. Olen hermostunut, en kestä vaatimuksia ja muutokset tuntuvat kohtuuttoman rankoilta ja uuvuttavilta.



Entiset nukahtamisvaikeudet ja aamuöiset heräämiset ovat mennyttä ja tilalla on jatkuva väsymys. Herään kymmenenkin tunnin yöunien jälkeen uupuneena. Koen etten ole pirteä koskaan. Mieli on kuitenkin hyvä, en koe olevani mieleltäni väsynyt, enkä masentunut (joskus aiemmin olen huomannut itsessäni masennusoireita). Kotielämä on rempallaan väsymykseni vuoksi. Lukuunottamatta väsymystä ystäväni huomaavat minut muuten parempivointisena kuin aikoihin.



Koen, että olen joutunut kohtaamaan työssäni liian suuria haasteita. Koen, että olen jäänyt työni kanssa yksin. Koen etten pysty vastaamaan siitä mitä kontolleni on jätetty. Teen 11 tuntista päivää, paineet on kovat, työ on tiivistahtista ja koen etten olosuhteiden ja resurssien takia suoriudu siitä niin hyvin kuin osaisin. En osaa olla itselleni armollinen tässä asiassa.



Työhöni on tulossa suuri muutos mahdollisesti jo kuukauden sisään, jolloin kaikki nuo jäävät pois, jotka ovat minut väsyttäneet.



Riittääkö se?



ap.