Lue keskustelun säännöt.
Lapset ja ruokaravintola
01.11.2010 |
Olin lauantai-iltana syömässä pääkaupunkiseudulla mukavassa seurassa ravintolassa. Ilta oli oikein mukava, kunnes ravintolaan saapui seurue, jossa oli useampi aikuinen ja yksi n. 2-vuotias tai vähän yli lapsi.
Ja silloin ilta menikin pilalle. Siis tämä "pienokainen" juoksi koko sen ajan, minkä olimme siellä samaan aikaan, ympäri ravintolaa. Välillä odotettiin, että milloin penska törmää tarjoilijaan, joka tuo ruokalautasia.
Ja tämän seurueen aikuiset hymyilivät idioottimaisesti ja katselivat kuinka heidän "ihana" kullanmuru kirmailee ympäri ravintolaa. Eikä todellakaan edes yritetty saada rauhoittumaan lasta.Tämä tenava esim.kävi viemässä toisten pöydistä suola- ja pippurisirottimia. Tarjoilija huomautti asiasta, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta.
Minulla itsellä on lapsia jopa saman ikäinen, mutta ikinä emme ole antaneet häiriköidä muita ruokailijoita, jos olemme olleet syömässä ravintolassa. Jos ei malteta olla rauhassa, silloin lähdetään pois.
Siis lasten äänet tai itkutkaan ei todellakaan häiritse, mutta älkää antako tulla häiritsemään muita ruokailijoita.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tätä nyt voidaan puida täällä vaikka maailman ääriin, mutta ne, jotka ei tajua, ei vaan tajua...
Siis, mielestäni lapset ovat asiakkaita siinä missä muutkin. He ovat siis tervetulleita ravintolaan, mutta eivät saa käyttäytymisellään häiritä muita asiakkaita. Vanhemmilla tulee olla sen verran pelisilmää, että järjestävät lapselle viihdykettä, katsovat ettei hän ole liian väsynyt tai nälkäinen ravintolaan tullessa ja lähtevät pois, jos näyttää siltä ettei lapsi jaksa olla rauhassa.
Meidän 2-vuotiaat kaksoset ovat ruokailleet eri ravintoloissa aivan pienestä saakka, eivätkä aiheuta häiriötä muille.
taapero, jota on ihan mahdotonta saada istumaan pöydässä hetkeä pidempään kerralla. Oli ihan kuinka mielenkiintoista viihdykettä vaan, niin pakko on päästä liikkeelle. Eikä ole kiinni siitä, ettei ole opetettu, tuo ei ole vaan koskaan elämässään pahemmin pysähtynyt vaan on ollut menossa kaiken valveillaoloaikansa ja usein unissaankin.
Mutta sekään ei tarkoita, että lapsen tarvitsisi antaa juosta ihan miten sattuu saati häiriköidä muita seurueita. Me käydään usein lapsen kanssa vähän kävelemässä jossain missä ei häiritä muita ja jos oikein tiukka paikka tulee, vaikka pistäydytään ulkona. Sitten taas jaksaa hetken istua. Tällä ollaan pärjätty ja pikkuhiljaa lapsi on alkanut tajuamaan ruokailun ideaa, vaikka ei vieläkään malta. Vähän kerrallaan kuitenkin näyttäisi onnistuvan pidemmät ja pidemmät istumiset kerralla pöydässä.
On aika helppoa sanoa, että lapselle pitää ottaa viihdykettä, jotta malttaa istua pöydässä koko ruokailun ajan, jos on rauhallisempi lapsi. Ikiliikkujan kanssa saa tehdä tosissaan töitä, että ruokailu onnistuu eikä muita turhaan häiritä ja lapsi oppii ravintolassa oloa. Se ei onnistu ihan tuosta vaan istuttamalla lapsi syöttötuoliin ja vähän viihdyttämällä ja käskemällä pysyä paikallaan.
taapero, jota on ihan mahdotonta saada istumaan pöydässä hetkeä pidempään kerralla. Oli ihan kuinka mielenkiintoista viihdykettä vaan, niin pakko on päästä liikkeelle. Eikä ole kiinni siitä, ettei ole opetettu, tuo ei ole vaan koskaan elämässään pahemmin pysähtynyt vaan on ollut menossa kaiken valveillaoloaikansa ja usein unissaankin.
Mutta sekään ei tarkoita, että lapsen tarvitsisi antaa juosta ihan miten sattuu saati häiriköidä muita seurueita. Me käydään usein lapsen kanssa vähän kävelemässä jossain missä ei häiritä muita ja jos oikein tiukka paikka tulee, vaikka pistäydytään ulkona. Sitten taas jaksaa hetken istua. Tällä ollaan pärjätty ja pikkuhiljaa lapsi on alkanut tajuamaan ruokailun ideaa, vaikka ei vieläkään malta. Vähän kerrallaan kuitenkin näyttäisi onnistuvan pidemmät ja pidemmät istumiset kerralla pöydässä.
On aika helppoa sanoa, että lapselle pitää ottaa viihdykettä, jotta malttaa istua pöydässä koko ruokailun ajan, jos on rauhallisempi lapsi. Ikiliikkujan kanssa saa tehdä tosissaan töitä, että ruokailu onnistuu eikä muita turhaan häiritä ja lapsi oppii ravintolassa oloa. Se ei onnistu ihan tuosta vaan istuttamalla lapsi syöttötuoliin ja vähän viihdyttämällä ja käskemällä pysyä paikallaan.
Vilkkaampikaan lapsi harvemmin on tyhmä. Vanhemmat on vaan liian laiskoja kasvattaakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotta se olisi voinut harjoitella rumpalintaitojaan ruokapöytään, koska se on av-mammojen mielestä aivan normaalia käytöstä ja jos sitä ei kestä, niin saa pysyä kotona tai lähteä Helsinkiin syömään.
Lasten ei kuulu juoksennella ympäri ravintolaa. On opetettava jo pienestä pitäen, että on paikkoja, joissa ei voi juoksennella ja temmeltää.
Vanhempien vastuulla on ottaa mukaan jotain sellaisia leluja, kirjoja, tms. puuhaa, johon lapsi voi keskittyä pöydässä istuessaan. 2-vuotias kun tuskin jaksaa istua paikallaan ilman jotain tékemistä.
Tosi monet vanhemmat tuntuu nykyään ajattelevan,että heidän pentunsa on jotain ihmeellistä ja ihanaa ja kyllä kaikista on nyt mahtavaa, kun se mellastaa. Niistä tulee sitten niitä luokan räkänokkahäiriköitä koulussa.