Avioero 30-vuotiaana, pelkään etten koskaan saa lapsia :(

Kyllähän lapsia saa, jos olet siedettävän näköinen niin ei muuta kuin baariin illalla ja loppuillasta jalat levälleen.

jos eroat. mielummin sinkku kuin yh loppu elämän. sanoo yh.

ja olet vielä nuori, hyvin ehdit tavata jonkun mukavan miehen ja saada sen perheenkin.

ja minulla on paljon ystäviä, ketkä ovat 29-32-vuotiaita ja ihan sinkkuja syystä tai toisesta, mutta suurimmalla osalla näistä lapset kuuluvat tulevaisuuden suunnitelmiin. En jaksa uskoa, että kaikki heistäkin olisi jo "myöhässä", vaikka itselläni lapset onkin jo tehty.



Joten älä hätäile, et ole yksin, vaikkakin se voi toisaalta tarkoittaa, että niille hyville ja vapaille miehille olisi monta muutakin ottajaa...

tuon ikäisenä se suhde kuitenkin etenee siihen lapsivaiheeseen aika nopeasti, kun sen miehen löytää. parin vuoden päästä tapaamisesta (tai aiemminkin) voi olla ihan satavarma, että tämän kanssa haluan lapsia. tuota nuorempana suhteissa se pohjan rakentaminen on vienyt niin kauan aikaa kun ollaan nuoria ja epävarmoja. parin vuoden seurustelun jälkeen vielä parikymppisenä mietitään että mitä siltä elämältä ylipäänsä haluaa mut kolmikymppisenä on omat arvot jo tiedossa.

jos eroat. mielummin sinkku kuin yh loppu elämän. sanoo yh.

ja olet vielä nuori, hyvin ehdit tavata jonkun mukavan miehen ja saada sen perheenkin.

että mieluummin yh kuin lapseton sinkku loppuelämää.

Mutta ei ap:llä ole hätää, sinullahan on aikaa vielä vaikka kuinka. Muistat vain ettet vauvakuumeessa kelpuuta ensimmäistä ok-tason miestä, vaan etsi ihan rauhassa hyvää elämänkumppania (ja lasten isää). Voihan tuon jalkojen levityksen baari-illan päätteeksi ottaa hätäratkaisuksi jos ihan tosissaan pelkää vuosien loppuvan mutta eihän sinulla ole mitään kiirettä ainakaan kymmeneen vuoteen. Olen varma että löydät sinä aikana hyvän miehen. (Ja karua kuin onkin, niin tuossa 30-40 välillä niin moni pari eroaa että sinkkumiehiä taitaa olla aika paljon?)

t:Kahden pienen lapsen opiskeleva yh (jolla ensimmäistä kertaa elämässä ei ole mitään "hätää" löytää miestä, lapset on jo eli ei tarvii paineilla iästäkään)

Jos en löydäkään hyvää miestä ja saa toivomaani perhettä :(

ja ymmärrän senkin että sitä tulee sitten katkerasti myohemmin kaduttua että perhettä ei koskaan tullut.

Ihminen ei ole rakennettu yksinelämiseen. Meilä kuuluu olla sukulaisia ja perhettä jne jne

tämä länsimaalainen kaupunkilaistunut itsekäs elämä ei ole luonnollista.