Miten 4-5v YLEENSÄ leikkii toisten lasten kanssa?

Pojassa on tapahtunut selvää kehitystä. Lähempänä neljää vuotta hän oli mustasukkainen leluistaan ja tahtoi asioiden menevän hänen omien sääntöjensä mukaan. Välillä meni hyvinkin, mutta suuttuessaan temperamenttinen lapseni saattoi moksauttaa toista.



Nyt kun viiden vuoden rajapyykki lähestyy, mustasukkaisuutta leluista ei juuri ole. Lähes jokaisen lapsen kanssa syntyy mukavaa leikkiä erityisesti jos näitä vähänkään kiinnostavat autot, lego-rakentelut ja hälytysajoneuvot. Moksauttelu on myöskin loppunut.

...unohtui äskeisestä. POika kaipaa paljon seuraa ja on riemuissaan leikkikavereista. Tämä on vahvistunut mitä lähemmäs 5-vuotissynttärit ovat tulleet.

meinaa itellä mennä sekaisin mikä on normaalia, mikä ei... Meillä siis 4,5v poika, joka on... noh, hyvin erilainen kuin siskonsa.



Ei juurikaan kaipaa toisten lasten seuraa, ei aktiivisesti hakeudu toisten seuraan esim. puistoissa tai perhekahviloissa, eikä juurikaan välitä olla seuramiehenä, jos meillä joku samanikäinen oliskin. Esim. naapurin samanikäinen poika ei kiinnosta sen vertaa, että kävis ees tutustumassa, vaikka toinen tulis viereen seisomaan.



Touhuaa lähinnä omiaan. Saattaa leikkiä joskus toistenkin kanssa, mutta herkästi ottaa itteensä, jos "hänen" autoihinsa/ ötöiköihinä/whatever kosketaan (siis vaikka ne oliskin kerhopaikan leluja tms.) Ei erottele juurikaan omia tai vieraita leluja muuten. Voi jakaa leluja, mutta ne millä hän leikkii, ne on "hänen" ja sillä siisti. Ohjattuna voi vaihdella leluja tai antaa toiselle, jos itsellä on enemmän tai jotain. Itsenäisesti ei sitä tee. Kun toinen sit koskee kuitenkin johonkin, niin huuto on karmaiseva ja leikki on "pilalla".



Ei tosin mitenkään häiriinnykään isoistakaan lapsijoukoista, kunhan tosiaan "hänen" juttuihinsa ei kajota. Voi leikkiä ja jutustella ihan hyvin muiden samanikäisten kanssa pitkiäkin aikoja.



Poika leikkii tosi paljon legoilla yms. ja mielikuvitusleikkejä, mutta oikeastaan ainoa (lapsi), joka osaa "manipuloida" pojan toimimaan annettujen ohjeiden mukaan, on hänen isosiskonsa. Muussa tapauksessa toimii just niinkuin hänen mielestään homma menee. Jos taas aikuinen antaa ohjeet, niin yleensä tekee sit just niin (vaikkapa pelissä) Yleensäkin tulee paremmin toimeen aikuisten ja vähän isompien lasten kanssa.



Nyrkit heilahtaa herkästi. Tosin lähinnä mukiloi oman perheen jäseniä (sinänsä onneksi, ei tarvi ihan koko aika pelätä, että rusikoi jonkun kerhossa tms. pikkusiskon kanssa on vähän vaikeeta kyllä joskus)



Pettymyksensietokyky on aikas heikko, mutta se oli kyllä heikko esikoisellakin samassa iässä. Poika vaan ilmaisee sen huomattavasti äänekkäämmin, kun siskonsa lähinnä paineli johonkin mököttämään itsekseen. Raivareita ja velttomatokohtauksia saa edelleen päivittäin...



Neuvolassa keväällä pojasta juttelin ja ottivat kyllä mun huoleni ihan tosissaan, mutta nyt kesän aikaan, kun pakollisia menoja ei ole juurikaan ollut ja elämä sitä myötä pojan kanssa helpompaa, pistää välillä miettimään, että hötkyänkö mä nyt ihan turhasta taas... (On tosin toimintaterapeutin seurannassa motoristen ongelmien takia muutenkin)



Nyt olis tarkoitus varata kontrolliaikaa neuvolaan ja toimintaterapiaan (lähinnä noihin motoriikkajuttujen takia) Viimeksi tosin terkkari kehotti kysymään samantien aikaa erikoislääkärille, mut nyt taas rupesin miettimään tosiaan, että olenko mä nyt vaan ihan hysteerinen kanaemo. Tai jotain... Jos se onkin ihan ohimenevää ja normaalia, että jollain nyt vaan on "vähän" vaikee uhmaikä (mitä taivasteltu päiväkodin tätien kanssa kun poika oli 2-3v) ja sattuu nyt vaan jatkumaan vähän pisempään... Niinku tämmöset kevyet 3 vuotta. Onhan toi nyt jo paljon helpompi pakkaus ku pari vuotta sitten. Ei saa raivareita ees ihan joka päivä, ku ennen niitä tuli vähintään kerran tunnissa...



Joo, menee jo vähän ohi aiheen, mut kunhan pohdiskelen taas... (näköjään aika pitkästi)

jos leikkivät meillä, niin leikit sujuu TOSI hyvin! Meillä useampi lapsi, nii lapset on tottuneet jakamaan lelujaan ja leikkimään yhdessä.



Jos taas ollaan kylässä, niin ei meinaa leikit sujua yhtään: nää toiset lapset on niin mustasukkaisia omista leluistaan, ettei niitä saa edes koskea. Leiki siinä sitten...

Leikkivät mielikuvitusleikkejä milloin mistäkin aiheesta. En ole törmännyt tuon ikäiseen joka olisi mustasukkainen leluistaan. Kyllä kinaa tulee aika paljon, ainakin jos pidempään leikkivät. Yleensä aiheena on se mitä leikitään tai kuka saa olla mikäkin hahmo.

4-vuotias leikkii aivan mielissään toisten (vieraiden) lasten kanssa, ilman tappeluja.

Toista on sitten oman 2-vuotiaan sisaruksen kanssa. Se on tappelua vähän väliä.