Olen kolmatta päivää ypöyksin kotona.
Mies ja tenavat ovat reissussa. En ole "vapaalla" vaan teen töitä ja etukäteen oikein odotin tätä yksin olemista. Nyt yllättäen olo onkin surkea, yksinäinen ja ontto. Ikävä on kaikkia, varsinkin lapsia. En tiedä olisiko erilainen olo, jos saisin tehdä kaikkea mitä huvittaa, mutta takaraivossa koko ajan pyörii "tee töitä, tee töitä, sitä varten ne lähtivät reissuun,että saat rauhassa tehdä töitä", niin ei oikein osaa relatakaan!
Kommentit (7)
ikävän uutisen takia. Siksi tänään on paiskittava...
Mutta ahdistaa.
ap
mä en ole ollut tuntiakaan yksin kotona ainakaan kymmeneen vuoteen
liekö syy kurjaan oloon enemmänkin tässä kuin siinä yksin olossa?
ikävän uutisen takia. ap
Mutta se ei kuitenkaan ollut mikään henkilöön suoranaisesti liittyvä asia (sairaus, kuolemantapaus tms.), joten ei saisi viedä iloa elämästä moneksi päiväksi.
Nyt lopetan kuitenkin työt ja lähden sänkyyn lukemaan romskua. Jos se piristäisi.
ap
Mies lähti mäkille, halus sinne. Minä olen ollut vain kotona ,en edes ole kaupassa käynyt. Puhelinkaan ei ole monta kertaa soinut, nautin tästä. Tein hyvää ruokaa itsellen. Mutta siitä huolimatta on ikävä miestä, emme ole hirveästi olleet erossa. Oli riitaa lähtiessä ,eikä olla soiteltu. Kummankaan ei anna perikksi, soittaa ensin.
Mies lähti mäkille, halus sinne. Minä olen ollut vain kotona ,en edes ole kaupassa käynyt. Puhelinkaan ei ole monta kertaa soinut, nautin tästä. Tein hyvää ruokaa itsellen. Mutta siitä huolimatta on ikävä miestä, emme ole hirveästi olleet erossa. Oli riitaa lähtiessä ,eikä olla soiteltu. Kummankaan ei anna perikksi, soittaa ensin.
minähän oonkin kuninkaallisissa häissä,
töitä yömyöhään asti? Jos vaan sopisit itsesi kanssa kellonajan, mihin asti teet töitä ja sen jälkeen relaisit? Mä aina nautin kun saan olla ihan yksin, mut mun pitää aina suunnitella jonkinlainen aikataulu, muuten tulee vaan löhöttyä tympiintyneenä.