Lue keskustelun säännöt.
Miten vauva "opetetaan" syömään tuttia?
29.05.2010 |
Esikoiselle ei tutti kelvannut, vaikka miten yritin "opettaa". Hän oli koliikkivauva ja jälkeenpäin mietin, että olisi varmaan ollut hyvä, jos se tutti olisi kelvannut. Nyt sitten lussuttaa riepuaan, ei kai saanut tarpeeksi imeä... tosin ei kelvannut vauvalle rintakaan, jos ei ollut nälkäinen.
Nyt toinen tulossa ja mietin, olisiko tutti hyvä juttu? Ja miten saa vauvan huolimaan sen vai saako? Kiitos!
Kommentit (19)
Minulle kaikki ihmettelivät, kun vauva ei syö tuttia ja kyselivät, että olenko kokeillut sitä ja tätä että huolisi... sain siitä sitten huonommuuden tunteen, kun en saanut vauvaa "oppimaan".
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko se nyt ekat 4 vko tai jotain kun ei kannata antaa jos iemttää. Olen käsittänyt, että pullosta syötetyt vauvat oppivat ihan itsestään.
Keinoja olen kuullut: annetaan ekan kerran kauppajonossa tms. missä lapsi jo vähän väsähtänyt huutoonsa (pidetään sitä tuttia aina mukana tilanteen varalle), kastetaan tuttia alkuun maitoon, pidetään tuttia suussa ja kävellään samalla hytkytellen, pidetään vauvaa imetysasennossa ja korvataan tissi tutilla kun tehokas imu loppunut (ehkä toimii pullovauvoilla syönnin jatkeena myös).
Toivottavasti joku näistä toimii!
en tiedä onko se oikeasti tarpeellista opettamalla opettaa lapsi syömään tuttia? Mulle antoi yksi viisas äiti neuvon, että älä opeta lapselle mitään, mistä tarvitsee sitten myöhemmin opettaa pois, pääset helpommalla. Meillä esikoinen söi tuttia yli 2-vuotiaaksi, ja pois jättäminen oli yhtä tuskaa. Kakkoselle en edes tarjonnut koko vekotinta, ja hyvin tultiin toimeen ilmankin. Jäipähän yksi taistelu - eli luopuminen - pois.
Minulle kaikki ihmettelivät, kun vauva ei syö tuttia ja kyselivät, että olenko kokeillut sitä ja tätä että huolisi... sain siitä sitten huonommuuden tunteen, kun en saanut vauvaa "oppimaan".
-ap
Lähinnä ajattelin, että opettaminen kannataisi, että sillä itse ehkä säästäisit jaksamistasi. Älä ota stressiä kumminkaan.
t. 5
olisi sen tuttinsa tarvinnut... vaikka ei kai tarvinnut, kun ei sitä huolinut. Oli tosiaan itkuinen noin viisi ensimmäistä kuukautta, ei viihtynyt lattialla, vaunuissa tms. lainkaan vaan elettiin sylisymbioosissa. Kun lähti konttaamaan puolivuotiaana, tilanne helpottui. Siltikään ei viihtynyt vaunuissa tai rattaissa ennen kuin vasta lähemmäs vuoden ikäisenä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koliikkivauvaa koitin opettaa ja ajattelin että olisi ollut ihan kätevä apu joissain tilanteissa. Kakkosta aioin myös tutille opettaa mutta kun syntyi oli kaiken aikaa niin tyytyväinen tapaus etten löytänyt yhtään kohtaa missä tuttia olisi tarvinnut ja en koskaan edes yrittänyt sitä tarjota - tiedä sitten olisiko huolinut. Ekalla kerralla "yleisön painostus" otti koville, tokalla kertaa osasin olla asiasta ylpeä.
Ja olen ihan varma että suuri osa vauvoista pärjäisi vallan mainiosti ilman sitä tuttia.
sellainen tapaus, ettei se tutti olisi mitään auttanut, kun ei se rintakaan itkuihin kelvannut. Opinpa hyssyttelemään helikopteriasennossa, että se taito on, jos toinen samanmoinen:-) Vaikka toki toivon, että olisi hieman tyytyväisempi, olin aika puhki ekan vuoden, kun vauva nukkui pätkiä ja huonosti ja oli sitten itkuinen sen hereilläoloaikansa, tempperamenttinen kai. Onneksi esikoinen jo leikki-ikäinen ja reipas, vaikkakin uhmakas:-)
Kiitos kovasti!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina tuli oksennusrefleksi kun tuttia tarjottiin. 1v2kk yritin vaihtelevalla innolla opettaa, tuntui että olis joissain tilanteissa päässyt "helpommalla" kun tutti tai tuttipullo ois kelvannut, mutta ei... vauva ei vaan huolint vaikka kaikkea mahdollista kokeiltiin. Nyt sentään juo jo vähän tuttipullosta vettä.
Esikoinen tykkäsi imeä tuttia, mutta hänelle ei kelvanneet kuin tietynmalliset tutit, joten jos vauvan haluaa tutille opettaa, kannattaa varmaan kokeilla erilaisia tutteja ennenkuin luovuttaa.
esikoinen (joka huusi lähes tauotta ekat 4 kk, oli allergikko) suostui syömään tuttia, mutta vain tietyn tyyppistä tuttia ja vain ja ainoastaan autossa eikä silloinkaan kuin max 10-15 min. En kyllä kummallisempia kommervenkkejä kehitellyt kuin antaa tuttia ja kokeilla erilaisia tutteja. Tuttipullosta joi hyvin alusta lähtien.
Toka otti mielellään alusta lähtien. Mutta ei käytetty kuin nukkumaan mennessä, ei ollut tarvetta muulloin. Kun täytti 2 v vietiin tutit oravalle, ekana iltana nukahtaminen kesti vähän kauemmmin, sen jälkeen ei ongelmia, ei kaivannut.
Kolmas ei suostunut syömään vaikka kaikkea kokeiltiin, ei suostunut koskaan myöskään juomaan tuttipullosta.
Neljäs otti alussa joskus tuttia, alkoi syödä kunnolla vasta siinä vaiheessa kun imetys lopetettiin (n. 7 kk), pitkään käytti sitä lähes koko ajan, pari kuukautta ennen kuin täytti 2 v ei vaan yksi ilta löytynyt tuttia ja saatiin kaveri nukkumaan, sen jälkeen ei ole tuttia syönytkään...
(tutin lopettamiset vaan siksi, että ei se tutista luopuminenkaan kaikille ole iso projekti.
Mutta siis toiset ottaa toiset ei, turha siitä stressata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei esikoinen oppinut tuttia. Tarjottiin jokunen kerta, mutta pullautti sen aina ulos. Sitten totesin, että mitä järkeä tässä on, jos kerta ei halua. Hyvin pärjäsi.
Kuopukselle kerran tarjosin tuttia, ei huolinut. Toiste en ole yrittänyt. Kuopuksella oli kovat iltahuudot ja masuvaivat kolme ensimmäistä kuukautta, en halunnut siksikään tuttia antaa, koska ajattelin, että silloin sitä ilmaa menee vielä helpommin mahaan. En tiedä olisiko ollut niin, mutta söi hotkimalla, joten en halunnut lisätä mitään riskiä saada enemmän ilmaa mahaan.
Tutittomuus mun mielestä ei ole ongelma. Ei kumpikaan tuntunut sitä tarvitsevan. Eikä mun mielestä tississäkään pahemmin kiinni ollut. Eipähän tarvitse sitten vieroitella myöhemmin.
ja ajattelin, että hyvä, eipä tarvitse opettaa tutista pois. Nyt 5-vuotiaanakin imee peukaloa ja siitä vieroittaminen onkin vähän vaikeampi juttu. Oli siis aivan selvää, että kolmelle seuraavalle opetin tutin. Ja tutin opetin niin, että laitoin sen takaisin kerta toisensa jälkeen niin kauan, että vauva oppi imemään sitä. Olen myös täysimettänyt kaikkia enkä ole huomannut tutin häirinneen imetystä millään tavalla. Toisaalta luulen, että meidän lapsilla on aika kova imemistarve, joten imemistä on "riittänyt".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei yksikään tutti kelvannut paitsi tuttipullon tutit.
Kiitos taas!
-ap
sitä riepuaan lutkuttelee ja imeskelee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no meillä vauva ei huolinut tuttia moneen kuukauteen..ei tosin aktiivisesti alkuun yritettykkään kun eihän se tarpeellista ole. Sitten hän rupesi pistämään etusormeaan suuhun ja imeskeli sitä ja koska sormet tuli siitä ihottumaiseksi niin lastenlääkäri kehotti että opettakaa syömään nyt tuttia ettei ongelma pahene. ja tutista pääsee helpommin eroon kun sormien syönnistä. Alkuun kastoin tuttia soseeseen joitain kertoja jotta huolisi sen, mutta oppihan tuo sitten :) aika pian kuitenkin ja jätti sormensa rauhaan. Edelleenkään ei ole mikään kova tutin lupsuttaja, vaan syö tuttia lähinnä nukahtaessaan ja yöllä jonkin aikaa.
Mulla kolme lasta, joista eka otti tutin heti, toka otti 4kk iässä ja kolmas oli 7vk. Tutti auttaa mm. laitettaessa rattaisiin nukkumaan, jos ei nukahda heti niin armoton huuto oli niin kauan että oppi tuttia imemään. Autossa hyvä apu. Nukahtaminen illalla omaan sänkyyn (vauva nyt 9kk) tutin kanssa on kiva juttu myös.
Meillä ei kukaan vauva ole leikkinyt tutti suussa, eli tutti on ollut vain nukahtamiseen ja lohduttomaan itkuun käytettävissä. Tutin olen ottanut pois viimeistään puolitoistavuotiaana, jolloin se on lähtenyt lähes itsestään. esikoinen itki yhden illan ja kakkonen ei sanonut mitään vaikka ei enää saanutkaan tuttia illalla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tutista luopuu, sitä helpompaa se on. Luulen että viimeistään tuo 1,5v on ikä jolloin kannattaa siitä luopua, 2v jo uhmaa ja kiukkuaa ihan eri tavalla.
mun kanta siis on että opeta ihmeessä tuttia jos vauva vaan missään vaiheessa sitä ottaa, se helpottaa (ellei sitten vauva tosiaan ole aina vaan tyytyväinen ja rauhallinen tapaus) ja siitä pääsee kyllä eroon!
Tosin esikoinen teki täyden tuttipullolakon 3 kk iässä. Sitä ennen hiukan pullo oli kelvannut. Kuopus ei ole suostunut tuttipulloa syömään ollenkaan enkä ole sitten enää tarjonnutkaan. En tiedä olisko tutin syöminen helpottanut tuttipullon oppimista.
No, opetin esikoisen 8 kk iästä lähtien nokkamukiin, jota ei tarvinnut imeä vaan "hörpyyttää". Hyvin oppi. Kuopuksen yritän opettaa sitten samoin.
Esikoinen ei ole koskaan imenyt peukaloaan, nyt on 2-v. Kuopuksella menee joskus peukku suuhun, mutta mun mielestä hankaa sillä enemmän ikeniä kuin imee.
sokerivettä tai disflatyliä tms. muuta makeaa, tahmaista nestettä. Lapsi makustelee sitä ja yhdistää hyvän maun tuttiin.
Mä olen kokenut tutin tosi tarpeelliseksi ja hyväksi avuksi arjessa. Lapsi alkoi syömään sitä noin kolmikuisena ja on joskus tarvinnut sitä enemmän, joskus vähemmän. Me matkustellaan aika paljon ja vieraassa paikassa esim. nukahtaminen on paljon helpompaa tutin kanssa. Meillä lapsella stressi laukaisee vieläkin imemistarpeen, ja silloin tutti rauhoittaa. Lapsi nyt 1,5 vuotta. Ihan joka päivä ei hoksaa tuttia tarvita, mut esimerkiksi kun viime yönä tultiin reissusta, niin sängystä löytynyt oma tutti sai lapsen vaipumaan uneen samoin tein, aivan näki silmissä kuinka hän rentoutui sen tutin kanssa.
Ei meillä kumpikaan vauva koskaan välittänyt tutista. Luin että, jos vauvalla on kaikki tarpeet kunnossa, niin ei tarvitsekaan tuttia.
Mulla kolme jotka huoli, yksi ei huolinut koskaan.