jos kuolisitte molemat, kenen toivoisit
Kommentit (20)
Miehelläni on tosi kiva sisko, mutta ottaisiko hän minunkin lapseni? Tuskin.. Enkä todellakaan toivo, että sisarukset, jotka ovat koko elämänsä asuneet yhdessä, erotettaisiin toisistaan. Ex-ukkoni varmaan haluaisi omat lapsensa, mutta sen vaimo on mm. lyönyt nuorempaa tytöistäni enkä voi lapsia sinne edes yökylään laskea, saati asumaan... Voi jumala, anna meidän elää vielä (tai edes jommankumman)!
mut silti mummo ja pappa taitais olla paras vaihtoehto. Ovat kyllä jo vanhempia (60v.) että saisivatkohan lapsia hoidettavaksi.
Miten lie käynyt niille venäläislapsille saivatko jäädä mummolle ja papalle vai vietiinkö Venäjälle? Niillä kuoli vanhemmat jossain liikenneonnettomuudessa. Siitähän oikeudessa tapeltiin ovatko isovanhemmat liian vanhoja lasten hoitajiksi
isäni on lapsille todella läheinen,
ja vasta 5-kymppinen,
mutta olisi silti kamalaa sälyttää sellainen vastuu vanhenevalle miehelle...
meillä on molemmilla siskot joilla omia lapsia,
mutta heidän väliltään olisi todella vaikea valita,
kummallakin omat " hölmöt" juttunsa/kasvatusmenetelmät...
ja haluasin ehdottomasti, että toistaiseksi lapseton serkkuni voisi lapseni ottaa. omat vanhempani eivät varmaan enää jaksaisi millään ja ottavat liikaa alkoholia. tuo serkkuni olisi kylä ihanteellinen huoltaja lapsilleni. toivottavasti koskaan tälläistä tilannetta ei kuitenkaan tule.
ti käy.
Kirjallinen sopimus on olemassa. Tiedän, ettei vielä takaa järjestelyä 100% varmaksi, mutta todennäköistä kuitenkin olisi, että toivettamme kunnioitettaisiin. Ovat suht nuoria, akateemisia, nuhteettomia ja varakkaita, joten mitään syytä ei olisi hylätä heitä uuden perheen roolista.
olisi aivan hirveä ajtus, että joutuisivat anopille ja apelle :( Eikä miehen sisko ole sen parempi vaihtoehto ja oma veljeni on vielä niin nuori.
Oletteko muut puhuneet näille ihmisille, että teillä olisi tälläinen toive, jos kuolette ennenkuin lapsi on tarpeeksi vanha pärjätäkseen yksin?
Minun täytyy vain toivoa, että sosiaalihuolto löytää lapsellemme hyvän perheen. Ei ole ketään! Hassua, että juuri viimeviikolla mietin tätä asiaa.
mieheni voisi haluta lapset omille sisaruksilleen. Toivottavasti ei tarvitse kuitenkaan.
lapsia eivät monista yrityksistä huolimatta pysty saamaan joten ilman muuta heille!
-hoitaa noita meijän lapsia kuin omiaan.
Siskoni olisi toinen vaihtoehto, mutta hänellä on vittumainen mies, joka ei välitä yhtään lapsestani. Joten se ei ole ihan paras vaihtoehto. Äitini ei ole enää nuori, mutta on sentään terve ja hyväkuntoinen.
Itselläni on sisaruksia ja miehen puolelta kyllä on, mutta en voisi kuvitellkaan antavani lapsiani sellaisille ihmisille kasvatettavaksi, ovat aivan erilaisia kuin mieheni ja arvot ovat tyystin erilaisia. Olisivat varmaan tyytyväisiä jos lapsi jaksaisi käydä koulussa kolmena päivänä viikossa...
lapseni biologisen isän. ainakaan taloudellisesti mitään ei tulisi puuttumaan.
kyllä itse kuvittelin, että sylikummille menee kummilapsi, jos jotakin sattuu...
En ainakaan vanhemmilleni, koska ovat jo 60-vuotiaita. Jotenkin vaikea ajatella, että lapsen ollessa 20v. mummu ja pappa on jo 80v. Muuten olisivat aivan mahtavat vanhemmat!
Varmaankin miehen siskolle tai omalle veljelleni. Molemmilla on omia lapsia.