millainen on sinun adhd lapsesi?

Lahjakas koulussa, tämä jää usein häsläyksen alle. Kokeista tulee ysejä-kymppejä ilman lukemista/vähällä lukemisella. Opiskelee häsläämisen takia ai ja ma pienryhmässä.

Oppi lukemaan viikko ennen 5v syntymäpäiväänsä.

Suoritti kertotaulut 1. luokalla. Uskomattoman hyvä muisti, ns. valokuvamuisti, eli muistaa näkemänsä, ei niinkään kuulemaansa.



Motorisia ongelmia, eli käsiala hankalaa. Ei kirjoita kaunoa tästä syystä, vaan kaiken tekstaamalla. (on HOJKS tuosta) Eli silmä-käsi yhteistyö ei oikein pelaa.

Kuvataide samasta motorisesta syystä hankalaa, samoin liikunnassa esim luistelu. Tahtoisi NHL-pelaajaksi, mutta ei taida ihan onnistua :D



Sai diagnoosin ADHD+ motoriset ongelmat diagnoosin 4,5 vuotiaana, ja nyt myöhemmin siihen on epävirallisesti todettu vielä sensorisen integraation häiriö.



Toimintaterapiaa saa Kelan tukemana viidettä ja viimeistä vuotta, tästä syystä varmasti on aika normaalin lapsen tasolla nykyään keskittymisen kannalta, kun on oppinut tunnistamaan "muurahaiset pöksyssä" eli milloin menee lujaa. Ei ole luokassaan se poika jota aina komennetaan.



Ihana, leppoisa ja herttainen poika. Melko pohdiskeleva, nukkuu vielä unikaverin kanssa. Itsesuojeluvaisto on löytynyt nyttemmin, eli ei enää mene suuna päänä pihalla, haavereita ei satu juuri koskaan enää.



Kotona tiukat struktuurit, ja nämä näkyvät myös kirjoitettuina ohjeina tarvittaessa.

toiset huomioon ottava poika.

Ainoa miinus mitä pelkään on se että poika on todella vietävisä, eli mitä kaverit sanoo niin se aika usein tehdään. Esim olen kieltänyt menemästä läheiselle pienelle purolle, koska se on likainen se puro. Kaveri oli ehdottanut pojalle että mennään uittamaan kelluvia pikkuautoja siellä, niin menivät kiellosta huolimatta. Itkien tuli kotiin kun auto oli hukkunut. Mitähän tuo on teini-iässä sitten...



se eka vastaaja

kömpelö, läheisyyden kipeä, oman tiensä kulkija, innokas lukija, todella herkkä loukkaantumaan, huono häviäjä.



Listaa voisin luonnollisesti jatkaa mutta nuo tulivat nyt mieleen. Lapsella on lääkitys.

Diagnooseina ad/hd ja asperger. Impulsiivinen. Hommat jää usein kesken ja levälleen.

Koulussa oleminen kohtuu hyvä tällä hetkellä. Kiitos lääkityksen. Useinmiten menee ja tulee ajatellen vain itseään ja ei aina sitäkään.

Toistuvasti saa kehoittaa ja antaa ohjeita vähitellen. Tilanne on tosin helpottunut huomattavasti vuosien takaa.

Motoriikassa myös ongelmia mm käsiäala ja muuta kömpelyyttä. Ei esim osaa vielä ajaa polkupyörällä. Liikuntatunneilla ongelmia. Tosin tässä kohtaa syynä myös monet aistiherkkyydet ja ongelmat. Lisänä migreeni.

SI-terapia alkamassa. Aikaisemmin oli toimintaterapiaa vuoden verran. Lastenpsykalla käydään harvakseltaan. Avun saaminen ja ylipäätään diagnoosien saaminen oli hankalaa. Itse on saanut perheen kanssa taistella vuosia.

(höpötän taas paljon ohi kysymyksesi). Unihäiriöitä, nukahtamisvaikeutta. Tähän on auttanut myös lääke. Itsenäinen toiminta usein hukassa. Menee ja tulee mieluusti ja käsi kädessä myös lisää ongelmia. Ne sosiaaliset tilanteet on vaikeita ja usein tulee kahnauksia. Koulussa ollut mm menneen lukukauden aikana useita kiinnipito tilanteita.

Järjestys hukassa. Hukkaa tavaroita!! Eli ei muista mihin jättänyt. Kova syyttämään miten joku muu varastanut yms.



Mitäköhän vielä.

Meillä kanssa tuo, että on helposti vietävissä. Usein ongelma, ettei erotaa oikeaa väärästä. Hyvää pahasta. Ja todellakin narutettava. Meitä myös pelottaa tuo tuleva teini-ikä.

Näin vastaaja 6, jolla 11v poika.

Olin se vastaaja jolla itsellä lievänä diagnosoimaton adhd, jonka kanssa olen opetellut elämään.



Oman poikani käytös pienempänä oli todella päätöntä, päiväkodissa vanhemman ikäpolven hoitohenkilökunta piti lastani riesana, mutta kun saatiin erityisryhmään kuntoutuspaikalle poika, niin johan alkoi tapahtumaan ja käytös muuttumaan.

Jos lapsella on diagnoosi, sitä kannattaa kyllä käyttää hyväksi toimintaterapiaan, pväkodissa ja kouluissa. Lapsi saa silloin parhaan mahdollisen avun kun asioista puhutaan oikeilla nimillä ääneen. Jos ei diagnoosia, niin perheneuvolaan varaa aikaa, jossa kertoo epäilyksistään, tai pyytää pväkodissa erityislastentarhanopen konsultointia, ja jos ei sitä ole niin kiertävää erityislastentarhanopea.



Pienenä meidän pojasta huomasi juuri sillä että ehti jokapaikkaan, keskittymiskyky oli kuin kärpäsellä (se 2 sekuntia kesti mielenkiinto leikkiin.Tuossapa oli haaste opettaa lapsi sitten aina keräämään lelut HETI leikin loputtua ennenkuin saa aloittaa uuden, alkoi pitkäjänteisyyttäkin löytyä :)



se eka vastaaja taas

Lapsella oli aikasemmin todella vaikea nukahtaa. Illat olivat sitä, että 2-3h taistelua, levottomuutta yms. Heräsi useita kertoja yössä. Herätti kaikki muutkin. Lopulta saimme lääkkeeksi Melatoninen. Aivan huippu. Nukahtaa muutamassa minuutissa, kun sänkyyn pääsee. Nukkuu pääosin, kuin tukki. Toisinaan käy yöllä pissillä tai juomassa. Mutta ei jää valvomaan tai herätä koko torppaa.

Jokaisessa viestissä kuvaillaan mielestäni täysin normaaleja pojanviikareita, joille riittäisi todennäköoisesti hoidoksi riittävästi omaa aikaa rauhoittumiseen, riittävästi vapaata ulkoilua ja terveellistä ravintoa.



Väittäisin melkein, että jokainen 8-10 vuotias poika voisi saada adha-diagnoosin, jos hänen päivänsä tungetaan täyteen ohjelmaa ja harrastuksia, tietokonepelejä ja tv:n katselua.

Kyseessä olevat äidit kuvailivat luonteenpiirteitä ja adhd on tarkkaavaisuus ongelma ja kyllä sen erottaa normi 8v. lapsesta.

Suurin osa kärsii oppivaikeuksista n. 80%.

Normaali elämä ei poista adhd diagnoosia, eikä sitä saa elämällä huonosti.

Kyseistä diagnoosia on vaikea saada.

On niitä lapsia toki joilla ei ole rajoja ns vapaa kasvatus yms.

Meillä on todellakin diagnosoitu asperger ja ad/hd lapsi. Sinulla ei ole hajuakaan millaista se arki on meillä ja millasita se on ollut.

Meillä on rajoitettua telkkarin katselu, kuin myös pelaaminen. Harrastus on, mutta se ei saa rasittaa ja viedä aikaa esim koulutyöltä.

Meillä on terveellistä ja tasapainoista ravintoa, ulkoillaan, puuhaillaan yhdessä. Rajoja ja rakkautta. Ei paljon auta, kun toinen painaa pää kolmantena jne.T: 11v erkkalapsen äiti

ope

adhd lapsen kanssa. Yleensä juuri ne kenellä ei asioista ole tietoa ovat kärkkäästi erimieltä.